Suomalaisten liikkuminen on herättänyt keskustelua eduskuntavaalien alla. Kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen teema, sillä liikkumattomuuden kustannuksiksi on arvioitu vuosittain jopa 3,2 miljardia euroa (UKK-instituutti 2022).
Opiskelijoiden näkökulma jää keskustelusta usein puuttumaan. Haluamme, että Suomen 300 000 korkeakouluopiskelijaa saavat opiskella hyvinvoivina ja pääsevät työelämään terveinä.
Tuoreimman tiedon mukaan 54 prosenttia korkeakouluopiskelijoista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja kolmasosa kärsii masennus- ja ahdistusoireista (THL 2021).
Vaikka liikunta ei ole ihmelääke fyysisen tai psyykkisen terveyden ongelmiin, olemme saaneet lukea sekä UKK-instituutin artikkelista 9.3. että Helsingin Sanomien artikkelista 20.3. uusimpien tutkimustulosten osoittavan, että liikunta vähentää ahdistus- ja masennusoireita. Liikunnan vaikuttavuuden tehokkuus on verrattavissa jopa lääkehoidon ja terapian vaikuttavuuteen.
Korkeakoulujen liikuntapalveluissa on parannettavaa, sillä Opiskelijabarometrissä (Otus 2022) tyytyväisyys korkeakoululiikuntaan asettui asteikon puoliväliin. Kyselyssä opiskelijat ilmaisivat tukensa myös liikettä lisäävälle toimintakulttuurille.
Korkeakouluilla on velvollisuus järjestää liikuntapalveluja, mutta sääntelyn puuttuessa niiden laatu ja määrä vaihtelevat voimakkaasti. Vaasan alueella palveluissa on suuria eroja, sillä osa korkeakouluista järjestää liikuntapalvelut omatoimisesti ja osa on ulkoistanut palveluiden tuottamisen ostettuna opiskelijakunnalle.
Yksi yhteinen nimittäjä kaikilla palveluilla kuitenkin on, ja se on sopivien toimitilojen puute.
Korkeakouluopiskelijoille annetaan kaupungin liikuntavuoroista järjestään myöhäiset iltavuorot. Peruskoulujen pienten salien varustelu on heikkoa: lentopalloverkko ei pysy pystyssä ja sählyvuorolla liian moni joutuu odottamaan vuoroa vaihtopenkillä.
Liikuntapalvelut toipuivat alueella koronasta suhteellisen hyvin ja niiden sijaa opiskelijaelämässä on vakiinnutettu. Työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin puolesta on tehty hurjasti ja nyt onkin erityisen tärkeää, ettei tehtyä työtä tuhota. Opiskelijat ansaitsevat toimivat liikuntatilat ja harrastusaikoja, jotka eivät vie yöunia.
Vaasan kaupungin strategiassa tavoite on olla liikunnan ja hyvinvoinnin metropoli ja samalla kasvattaa myös opiskelijoiden määrä 20 000:een. Silti opiskelijoiden harrasteryhmät ovat liikuntavuorojen jakojärjestyksessä viimeisenä.
Vaaleissa valittavat kansanedustajat ovat avainasemassa siinä, millaiset mahdollisuudet ja kannustimet korkeakouluille annetaan liikkuvamman opiskeluelämän kehittämiseen.
Yhdenvertaisuutta lisäävä ratkaisu on tuoda liikuntapalvelut selkeästi osaksi korkeakoulujen rahoitusta. Liikkuva korkeakoulu -toimintaa tulee jatkaa ja laajentaa tulevalla vaalikaudella.
Elmo Paloniemi
hallituksen puheenjohtaja
Vaasan yliopiston ylioppilaskunta
Laura Koivisto
sosiaalipoliittinen vastaava
Vaasan yliopiston ylioppilaskunta
Emilia Junnila
puheenjohtaja
Opiskelijoiden Liikuntaliitto