Vahva usko koulutukseen on keskeinen osa suomalaista identiteettiä. Jokaisella suomalaisella on oikeus ja velvollisuus käydä koulua ja huoli koulutuksen laadusta ja resursseista on meille etusivun uutinen. Suomea uhkaa koulutuskriisi, jonka näemme jo monissa muissa maissa. Tarvitsemme aktiivisia toimia, jotta tämä kriisi voidaan välttää.
Lähestyvissä eduskuntavaaleissa lähes kaikki puolueet ovat onneksi nousseet puolustamaan koulutusta. Vaalien jälkeen nähdään, miten nämä lupaukset konkreettisesti toteutetaan.
Globaalisti voidaan sanoa koulutuksen olevan kriisissä. Koulutus on tutkitusti yksi parhaita tapoja vastata suurimpiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten köyhyyteen, ilmastonmuutokseen ja yhteiskuntien epävakauteen, jotka vaikuttavat meidänkin turvallisuuteemme.
Koulutus mahdollistaa yksilöllisellä tasolla ammatin ja yhteiskunnallisella tasolla taloudellisen nousun. Itsenäinen taloudellinen asema tuo mahdollisuuksia vaikuttaa sekä omaan elämään että ympäröivään yhteiskuntaan. Suomen on tärkeää panostaa koulutuksen vahvistamiseen rahoittamalla kehitysyhteistyötä.
Viime vuosina kiihtyneet konfliktit, koronapandemia, ruokakriisi sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama elinolosuhteiden heikkeneminen ovat vaikeuttaneet miljoonien lasten ja nuorten mahdollisuuksia käydä koulua. Yhä useampi viettää koko lapsuutensa kriisin keskellä. Kaikkein rajuimmin kriisit kohtelevat lapsia ja nuoria, kuten vammaisia, etnisiin ja kielivähemmistöihin kuuluvia ja kotoaan paenneita, joiden tarpeisiin ei pystytä vastaamaan normaalioloissakaan.
Koulutuksella voidaan vähentää elinikäisiä haittoja, joita turvattomassa tilanteessa ja syrjäytyneinä eläminen voi aiheuttaa. Tulevaisuuden haasteisiin on mahdotonta vastata ilman kattavaa koulutusta ja osaajia.
Perustaitojen lisäksi korkeakoulutus ja ammattiin ja yrittäjyyteen valmistavat koulutukset mahdollistavat väylän parempaan toimeentuloon, elämänlaatuun ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tämän osaamisen mahdollistaminen on tärkeää myös niille nuorille ja aikuisille, jotka ovat jääneet kriisien vuoksi koulutusjärjestelmien ulkopuolelle.
Koulutus on siis satsaus yhteisöjen ja valtioiden omaehtoiseen kehitykseen ja apuriippuvuuden katkaisemiseen. Mikäli globaalia koulutuksen kriisiä ei ratkaista ja lapset ja nuoret jäävät vaille elintärkeitä taitoja, yhteinen maailmamme menettää valtavia panostuksia tieteeseen, taiteeseen, talouselämään, hallintoon ja yhteiskuntien kehitykseen.
Jos haluamme ratkaista maailmanlaajuiset ongelmat, emme voi kääntää niille selkäämme. Sen sijaan voimme panostaa siihen, minkä osaamme: koulutukseen. Kansainvälisesti meidän on jatkossakin oltava kokoamme suurempi, sillä koulutuksella rakennetaan kestävää tulevaisuutta.
Suomen on jatkettava korvaamatonta työtä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen puolustajana. Kaikkien puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden tulee turvata oikeus laadukkaaseen koulutukseen ja varmistaa sen rahoitus niin Suomessa kuin maailmalla.
Emmi Pakkala
vaikuttamistyön erityisasiantuntija
Pelastakaa Lapset ry
Sari Turunen
Senior Thematic Advisor
Kirkon Ulkomaanapu sr
Jenni Arnkil
järjestöpäällikkö
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Anu Vasamies-Hackenbruch
inklusiivisen koulutuksen asiantuntija
Suomen Lähetysseura ry
Outi Perähuhta
asiantuntija
Suomen Pakolaisapu ry
Sonja Naalisvaara
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry