Tarja Hautamäki (I-P 11.1.2022) ja Johanna Ojaharju (I-P 18.1.2022) nostavat yhteiseen keskusteluun kulttuurihyvinvointipalvelut osaksi hyvinvointialueiden palveluita ja toimintaa. Nostan kulttuurihyvinvoinnin rinnalle myös luontohyvinvoinnin.
Osallisuus on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin. Ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi toiminnassa. Elämän mieli ja merkityksellisyys rakentuvat vuorovaikutuksessa ihmisen, taiteen tai luonnon kanssa. (THL).
Taide, kulttuuri, luovat menetelmät sekä luontoyhteys ja luontoperustaiset menetelmät voivat vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä monin tavoin ja ne sopivat erittäin hyvin hyödynnettäväksi mm. sosiaali- ja terveysalan ja kulttuurialan työssä sekä varhaiskasvatus- ja opetustyössä. Myös hyvinvointialueilla menetelmiä kannattaa siis hyödyntää nykyistä laajemmin.
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen.
Kulttuurihyvinvoinnin tutkimusryhmä mm. kehittää kulttuurihyvinvoinnin osaamisalaa Turun ammattikorkeakoulussa (Taiku).
Taidetta ja kulttuuria voidaan käyttää mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä osana hyvää hoitoa ja hoivaa, mielen hyvinvoinnin, aivoterveyden ja hyvän elämän tukena, työhyvinvoinnin edistämisessä ja työelämän kehittämisessä, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa sekä vuorovaikutustaitojen ja oppimisen edistäjinä.
Itse olen käyttänyt taidetta, kulttuuria ja luovia menetelmiä mm. Vanhustyön keskusliiton ystäväpiiri-toiminnan ohjaustyössä sekä vapaaehtoisten ystäväpiiri-ohjaajien kouluttamistyössä.
Myös luontolähtöisten menetelmien käyttöä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä sekä kuntouttavassa työssä on tutkittu pitkään ja positiivista tutkimustietoa saadaan jatkuvasti ympäri maailmaa.
Green Care -toiminnassa ekopsykologia muodostaa keskeisen perustan kaikelle Green Care -toiminnalle; psykologisen teorian ja käytännön haara, missä ihminen nähdään osana muuta luontoa. Tällöin myös ihmisen ja luonnon hyvinvointi (tai pahoinvointi) ovat yhteydessä toisiinsa. Tavoitteena on ehkäistä ihmisen vieraantumista luonnosta ja rakentaa kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa. (gcfinland.fi).
Green care-menetelmistä on vahvaa näyttöä mm. ikääntyneiden, muistisairaiden sekä ikääntyneiden mielenterveyskuntoutujien hyvinvoinnin ylläpitäjinä ja elämänlaadun edistäjinä.
Luonnonympäristöjen merkitystä on tutkittu myös ADHD-oireita omaavien yksilöiden parissa.
ADHD-lasten levottomuus ja häiriökäyttäytyminen kolminkertaistuivat, kun luonnossa tapahtuva liikkuminen korvattiin sisäliikunnalla ikkunattomassa tilassa. Leikkiympäristön vihreys lievitti oireiden esiintymistä. (Green Care Finland 2017).
Rappen väitöskirjassa (2015) on tutkittu viherympäristön ja puutarhavierailujen vaikutuksia hoivakodin asukkaiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Positiiviset vaikutukset olivat merkittäviä; useimmat asukkaat kokivat mielenrauhan, onnistumisen ja saavutusten tunteita, unen laadun parantumista sekä kipujen ja masentuneisuuden lievittymistä.
Johanna Ojaharjun esille nostama sosiokulttuurinen työ on tavoitteellista toimintaa, jonka tarkoituksena on innostaa yksilö osallistumaan ja saamaan henkilökohtaisia kokemuksia siitä, millaista on olla oman elämänsä aktiivinen toimija.
Sosiokulttuurisen työn tavoitteena on luoda iloa, merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä, vahvistaa yksilön identiteettiä ja toimintakykyä sekä tukea sosiaalisia suhteita sekä yhteisöllisyyttä.
Sosiokulttuurinen työ on sekä kuntouttavaa että ennaltaehkäisevää, voimavaralähtöistä, vahvistaa osallisuutta ja tukee hyvinvointia.
Meillä on jo nyt tämä kaikki osaaminen ja tieto saatavilla. Otetaan se rohkeasti, avoimin mielin ja yhteistyössä eri tavoin käyttöön jokaisen saataville omassa arjessaan!
Tuija Kivioja
Vaasa