Yleisöltä

Lapset ja tulevaisuus

Suomi on lapsiystävällinen maa, jossa lapsista ja perheistä pyritään pitämään huolta. On kuitenkin perheitä, joissa on haasteita. Haasteena on saada kaikki lapset tuntemaan, että he ovat tässä yhteiskunnassa haluttuja ja heistä pidetään huolta.

Voimme muuttaa asenteitamme sekä tukea lapsiperheitä eri tavoin. Yleiseen ilmapiiriin voimme vaikuttaa siten, että lasten mukanaolo hyväksytään arkisissa tilanteissa, heidät toivotetaan tervetulleiksi sekä otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä. Meillä aikuisilla täytyy olla kärsivällisyyttä ja keinoja heidän käyttäytymistään kohtaan häiriötilanteissakin.

On ihailtavaa, kun perheiden arjessa laitetaan asioita tärkeysjärjestykseen lasten hyväksi. Kaikki tämä palautuu myöhemmin takaisin myönteisenä.

Entä lastemme tulevaisuus? Tiedämme, että paljon haasteita tulee vastaan; velkaantunut valtiontalous, ilmastomuutokset ja luonnonsuojelu, pakolaisten kasvava muutto, turvallisuusuhat… Meillä aikuisilla on elämänkokemuksen myötä kykyä kohdata haasteita.

Edellä mainitut asiat on hyvä pitää mielessä, kun kehitämme muuttuvaa yhteiskuntaa.

Tulevaisuuden haasteita on nuorisomme kanssa käsiteltävä positiivisella asenteella ja selvitettävä haasteiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Vahva perusta lasten ja nuorten elämään luodaan kotona. Meidän tulee rohkaista ja antaa uskoa tulevaisuuden suhteen. Vastuun kantavat ensisijaisesti vanhemmat. Uskon, että kun luomme lapsillemme positiivisen ja samalla realistisen ajattelumallin tulevaisuudesta, annamme heille parhaan mahdollisen perinnön selviytyä ja ottaa nämä haasteet vastaan.

Ihmisistä voi ajatella kahdella eri tavalla tuntematta heitä etukäteen.

Voimme ajatella, että ihmiset ovat hyviä, ahkeria, rehellisiä ja auttavaisia. Vaihtoehtoisesti, että he ovat välinpitämättömiä, laiskoja, epärehellisiä ja itsekkäitä. Voimme valita kummalla tavalla haluamme suhtautua lähimmäiseemme. On selvää, että meissä jokaisessa on hyviä ja huonoja puolia, mutta voimme valita käyttöömme vaihtoehdon, millaisina kanssaihmisiin suhtaudumme. On mahdollista, että ”metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan”.

Pyrkikäämme kasvattamaan lapsemme siten, että heillä olisi ensimmäinen vaihtoehto mielessään, kun he kohtaavat toisia ihmisiä.

Pieni lapsi saavuttaa turvallisuuden tunteen, kun hänelle annetaan rakkautta ja asetetaan rajoja. Positiivinen suhtautuminen tulevaisuudessa mahdollistaa hyvän yhteistyön eri tahojen kanssa ja luo elämään edellytykset haasteista selviytymiseen. Voimme tehdä tekoja.

Harri Seppälä (kok.)

Lapua

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje