Liikenneväylissä on paljon korjattavaa

Puhutaan korjausvelasta. Yksi korjausvelallinen on Suupohjan rata, Seinäjoki–Kaskinen-rautatie.

Liikenne- ja viestintäministeriön alainen Väylävirasto (Väylä) vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta.

Se ei ole saanut kuitenkaan riittävästi määrärahoja, vaan joutuu priorisoimaan kohteet, jotka kipeimmin tarvitsevat korjausta.

Suupohjan rata on putoamassa kokonaan pois Väylän hankelistalta. Se mukaan radan peruskorjaus ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava.

Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys pyysi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilta laskelman Suupohjan radan peruskorjauksen kannattavuudesta. Sen mukaan radan korjaus taas olisi erittäin kannattava aluetalouden kannalta.

Ruralia-instituutti tarkastelee kestävää kehitystä sekä globaalin ja paikallisen muuttuvaa suhdetta maaseudun näkökulmasta. Instituutilla on sivupiste Seinäjoella.

Eihän se olisi voinut muuhun tulokseen tullakaan.

Koko maan rautatieverkon kannalta Väylä on asettanut etusijalle muun muassa seuraavat kohteet: Helsinki–Riihimäki-välin kapasiteetin lisääminen, Imatra–Imatrankoski–Raja, Tampere–Jyväskylä, Oulu kolmioraide, Pisararata ja Seinäjoki–Vaasa.

Seinäjoki–Vaasa-radan tarve perustuu pääosin henkilöliikenteeseen, missä nopeus on valttia. Aikoinaan myönnetyt rahat peruskorjaukseen eivät kuitenkaan riittäneet radan turvallisuuden parantamiseen niin, että nopeus olisi voitu nostaa tavoiteltuun. Sitä kuitenkin pidettiin tärkeänä perusteena radan korjaukselle ja sähköistämiselle.

Uuden hankkeen tavoitteena onkin nostaa radan nopeus nykyisestä nopeudesta 120 km/h nopeuteen 140 km/h sekä korjata nopeutta rajoittavat selkeät kohteet.

Väylän mukaan rataosan suurimmat ongelmat ovat tukikerroksen jauhaantuminen, alus- ja pohjarakenteiden ongelmat, kuivatuksen toimimattomuus sekä rumpujen ja siltojen huono rakenteellinen kunto.

Pohjalta pitäisi Suupohjankin radan uusiminen aloittaa.

Suurille liikenneinvestoinneille pyritään saamaan tukea EU:lta. Suupohjan rata ei kuitenkaan kuulu nyt EU:n tärkeiden liikenneväylien TEN-T -verkkoon. Ei kuulu Vaasa–Seinäjoki-ratakaan.

Uudeksi EU-rahoituksen saamisen perusteeksi on tullut taksonomia eli ne investoinnit saavat paremmin rahaa, jotka hillitsevät eniten ilmaston lämpenemistä. Liikenteen sähköistäminen on tietysti hyvä investointi siinä mielessä.

Suomen rataverkosta on jo yli puolet sähköistetty. Maantieliikenteen osalta se on vasta alussa.

Markus E. Myllymäki

Vaasa

    Jaa artikkeli