Yleisöltä

Lisää korkeakoulutettuja – mutta millä rahalla?

Jaa artikkeli

Suomi tavoittelee koulutustason nostamista. Entinen koulutuksen kärkimaa tähyää takaisin kärkipaikoille vertailussa, jossa verrataan eri maiden korkeakoulutettujen osuutta nuorissa ikäluokissa.

Totuus on se, että kehitys Suomessa on ollut lähes olematonta viimeisen kymmenen vuoden ajan. Suomessa on laajasti jaettu tavoite, että vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia 25–34-vuotiaista olisi korkeakoulututkinnon suorittaneita. Matkaa on vielä reilusti, koska tavoitteesta ollaan vielä kaukana.

Tavoite koulutustason nostosta perustuu pitkälti osaamistarpeiden ennakointiin. Ennusteet näyttävät, että 2030-luvulle mentäessä tarvitaan nykyistä enemmän korkeakoulutettuja työmarkkinoille. Osaamisvaatimukset kiristyvät, kun työn murros pyyhkäisee läpi lähes kaikkien toimialojen ja töiden. Opetushallituksen ennusteen mukaan uusissa syntyvissä työpaikoissa jopa 75 prosenttia työntekijöistä tarvitsee korkeakoulututkinnon.

Tarvitaan siis lisää korkeakoulutettuja, jotta yritysten tarpeet ja tiukentuvat osaamisvaatimukset voidaan täyttää. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt lisäämään korkeakoulutusta ohjaamalla korkeakouluja ottamaan vuosittain sisään aiempaa enemmän opiskelijoita. Viimeisimmät päätökset ovat joulun alta ja niillä lisätään 2 300 aloituspaikkaa vuodelle 2022. Keskeinen kysymys kuuluukin, että millä rahalla korkeakoulutuksen laajentaminen tehdään?

Jos korkeakoulut eivät saa riittävää rahoitusta koulutusmäärien kasvattamiseen, on uhkana koulutuksen laadun heikentyminen. Tämä olisi työelämän näkökulmasta kestämätöntä. Koulutusjärjestelmän yksi keskeisimpiä tehtäviä on kouluttaa osaajia työelämän tarpeeseen. Laadusta on pidettävä kiinni viimeiseen asti. Viime aikoina tehtyjen rahoituspäätösten perusteella tilanne ei ole kestävä.

Tähän asti korkeakoulutuksen laajentamiseen myönnettyä rahoitusta on kuvannut lähinnä joku seuraavista sanoista: määräaikainen, kertaluonteinen, strategiarahoitus tai EU-elpymistuki. Pitkäjänteisyys ja pysyvyys ovat loistaneet poissaolollaan. Eikä asiaa auta se, että laskennallisesti myönnetyt rahoitukset per opiskelija per vuosi ovat olleet liian matalia verrattuna koulutuksen todellisiin kustannuksiin.

Korkeakoulutuksen halpuuttamisen on loputtava. Korkeakoulutuksen laajentaminen on hyvä tavoite ja siihen pitää ehdottomasti pyrkiä. Päättäjien on löydettävä kestävä tapa rahoittaa korkeakoulujen kasvavat opiskelijamäärät. Pyhällä hengellä ei tule sitä laatua, jota työelämä vaatii.

Mikko Valtonen

johtava asiantuntija

Keskuskauppakamari

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje