Yleisöltä

Lukuvuosimaksujen on oltava korkeakouluille taloudellisesti kannattavia

Jaa artikkeli

Opetus- ja kulttuuriministeriön viime viikolla julkaisema selvitys osoittaa, että lukuvuonna 2019–2020 lukuvuosimaksuja kerättiin noin 42 miljoonaa euroa, mutta tuottoa kertyi vain 14 miljoonaa euroa. Loput hävisivät apurahajärjestelmiin ja hallinnollisiin kuluihin. Vain puolet korkeakouluista piti lukuvuosimaksujen käyttöönottoa taloudellisesti kannattavana.

On selvää, että taloudellinen hyöty suomalaisille korkeakouluille jää liian vaatimattomaksi, vaikka yksi lukukausimaksujen keskeisistä tavoitteista on vahvistaa korkeakoulujen rahoitusta.

Selvityksen mukaan korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönotolla ei ole ollut myöskään pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen tai EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden halukkuuteen opiskella suomalaisissa korkeakouluissa, vaikka sitä aluksi pelättiin.

Opiskelijamäärät notkahtivat hetkeksi lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen, mutta palautuivat nopeasti ennalleen ja nyt jo yli aiemman tason.

Pelot lukuvuosimaksujen käyttöönottoon liittyen on siis osoitettu turhiksi, sillä lukuvuosimaksut eivät tuhonneet korkeakoulujen kansainvälistymistä tai romahduttaneet EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää.

Hallituksen pitäisi aloittaa lukuvuosimaksuja koskevan lainsäädännön kehittäminen välittömästi.

Keskeisenä tavoitteena kehittämiselle pitää olla lukuvuosimaksuista saatavan nettohyödyn kasvattaminen. Korkeakouluille pitää jäädä enemmän taloudellista hyötyä lukuvuosimaksujen keräämisestä. Pelkkä bruttotulo ei riitä, vaan lukuvuosimaksujen on tuotettava nettona lisäarvoa.

Lukuvuosimaksujärjestelmän uudistuksen yhteydessä on arvioitava lukuvuosimaksun minimimäärän tasoa sekä mahdollisuuksia rajoittaa apurahojen suuruutta suhteessa kerättyyn lukuvuosimaksuun.

Toinen vaihtoehto on arvioida vaikutuksia sille, että lukuvuosimaksulliset opiskelijat siirrettäisiin osittain tai kokonaan nykyisen korkeakoulujen rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle

Nykyisellä järjestelmällä ei saavuteta toivottuja tuloksia korkeakoulujen rahoituksen vahvistamisesta ja siksi järjestelmää pitää muuttaa. Korkeatasoinen ja laadukas koulutus on investointi, josta maailmalla ollaan valmiita maksamaan.

Mikko Valtonen

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija (osaaminen, työelämä ja maahanmuutto)

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje