Yleisöltä

Luovuus Suomen ja Ruotsin kilpailuetu?

Jaa artikkeli

Ruotsia pidetään luovien lahjakkuuksien kärkimaana. Pärjääkö suomalainen luovuus ruotsalaiselle? Mitä Suomi voisi oppia Ruotsilta ja päinvastoin?

Suomi ja Ruotsi ovat pieniä, menestyviä talouksia – kokoaan suurempia teknologian ja viihteen saralla – syynä organisointitaidot, osaaminen ja luovuus. Viimeksi mainittu on aineeton luonnonvara.

Roolimme nykymaailmassa on kehittää muotoilua, konsepteja ja tuotemerkkejä, tunteisiin sidottua kulttuurituotantoa. Se edellyttää erilaista ajattelutapaa ja johtajuutta kuin perinteinen teollisuus. Ruotsi väittää olevansa johtava luovuuden saralla. Maissamme 5,1 prosenttia työskentelee luovalla sektorilla. Suomi on saavuttanut Ruotsia viime aikoina. Maamme luovan sektorin osuus BKT:stä on suhteellisesti suurempi. Miten tämä on mahdollista? Eroja selittävät Ruotsin luovan sektorin pääalueet: muoti, musiikki ja brändien kehittäminen.

Muoti on Ruotsin luovan sektorin raskassarjalainen. Myynnin arvo vastaa yli puolta maan terästeollisuudesta – 68 prosenttia on vientiä. Suomen muotiteollisuuden liikevaihto on vain kymmenesosa, vienti viideskymmenesosa. Suoraan sanottuna: Ruotsi suunnittelee ja myy arkimuotia koko maailmassa. Suomi vie vähän urheilu- ja lastenvaatteita sekä Marimekkoa.

Ruotsin musiikkiteollisuus on USA:n jälkeen toiseksi suurin hittien tuottaja. Suomen musiikkiteollisuus on kuitenkin samankokoinen. Ero on viennissä, yli 22 prosenttia, suomalaisesta vain 4 prosenttia. Yhteenvetona: Suomalaiset laulavat lavalla suomeksi, kotimaan yleisölle ja elävät lipputuloilla. Ruotsalaiset laulavat englanniksi yleisönään koko maailma, kirjoittavat ja tuottavat musiikkia kärkiartisteille ja elävät rojalteilla. Kasvuluvut, loistava PR ja tunnetut nimet ovat luoneet mielikuvan merkittävästä ruotsalaisesta teollisuudenalasta.

Suoratoistoyhtiön Spotifyn arvo on suurempi kuin Volvo-konsernin. Yhtiö määräsi digitaalisia pelisääntöjä koko musiikkiteollisuudelle. Olisivatko ruotsalaisartistit pärjänneet, jos Applen iTunes olisi voittanut taistelun?

Suurin ero on kuitenkin brändien kehittämisessä, markkinoinnissa ja myynnissä. Luova tulos muunnetaan rahavirroiksi ja elämyksiksi. Kaikki suuret ruotsalaiset kulutustavaramerkit ovat kansainvälisiä. Suomessa suurin osa on kotimaisia. Ruotsissa luova työ johtaa maailmanlaajuisiin tuloksiin. Suomessa tulos pysyy suomalaisen kulttuuripiirin sisällä.

Ruotsi on onnistunut kehittämään joukon globaaleja yrityksiä. Yritykset omistetaan kansainvälisesti, mutta tuotekehitys ja suunnittelu, tapahtuvat Ruotsissa. Nämä yritykset toimivat luovien lahjakkuuksien kasvattamoina. Ruotsalaisen luovuuden kansainvälinen laajentuminen on ainutlaatuista Euroopassa.

Suomalaisten tulisi jatkaa luovien ideoiden kehittämistä, mutta yhdistää ne ruotsalaiseen liiketoimintaosaamiseen. Suomessa ylistetään yksittäisiä luovia ikoneita.

Luovuus on yritysten ja organisaatioiden keskeinen prosessi, ei vain yksilöiden ominaisuus. Ajatus estää skaalautuvaa luovaa kehitystä ja syrjii nuorempia lahjakkuuksia.

Suomen pitää rakentaa luovia yrityksiä digitaalisten alustojen luomilla globaaleilla markkinoilla. Ruotsin vientimenestys perustuu yrityksiin, jotka ovat kansainvälistyneet analogisessa maailmassa.

Pitää lisätä yhteistyötä Ruotsin luovan sektorin kanssa ja tiivistää suhteita yksityishenkilöiden, yritysten, ammatillisten järjestöjen ja viranomaisten välillä. Yritysostot ja strategiset fuusiot synnyttävät uusia rahoitusmalleja ja luovia kasvuyrityksiä.

Kuilu suomalaisen luovan koulutuksen sekä rahoitustietämyksen välillä on suuri. Yhteistyötä ruotsalaisten korkeakoulujen kanssa olisi laajennettava.

Kehotus uteliaille ja kasvuhakuisille suomalaisyrityksille: Oletteko jo perustaneet toimiston Tukholmaan? Ruotsalaisen globaalin luovan ympäristön ja markkinaosaamisen sekä pulppuavien suomalaisideoiden risteytyksestä syntyisi jotakin aivan erityistä.

Kjell Skoglund

toimitusjohtaja

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

Tukholma

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje