Maatalous on suurissa kannattavuusongelmissa ulkomaisen halpatuonnin paineessa ja keskusliikkeiden viedessä suuren osan tuotteiden hinnoista. Tilakoot ja niiden myötä vaadittavat investoinnit ovat kasvaneet koko ajan, mutta silti tiliä ja velkojen takaisinmaksukykyä ei ole oikein tullut. Jopa hyvin isotkin tilat painivat kannattavuusongelmien kanssa.
Suuri osa tuottajista on jo varsin iäkkäitä, mutta jatkajia tiloille ”talkootyöhön” ei aina tahdo löytyä. Osa nuoristakin tuottajista on jo päätynyt lopettamaan tuotannon kannattamattomana. Suomalaisen ruokaturvan ja huoltovarmuuden kannalta tämä on huolestuttavaa. Kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on tärkeää työllisyyden, talouden ja maaseudun elinvoiman säilyttämisen kannalta. Viime sotien jälkeisen ajan pahimman kriisin koetellessa Eurooppaa huoltovarmuuden merkitys korostuu.
Kuluttajat ja maataloustuottajat ovat avainasemassa Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa. Lihansyöntiä pitäisi vähentää kolmanneksella, ja samaan aikaan maataloudessa tarvitaan rakennemuutos kasvipainotteisempaan tuotantoon, jolla hiilinieluja lisättäisiin ja kasvihuonepäästöjä vähennettäisiin. Luomutuotanto näyttäisi olevan nykyisin perinteistä tehomaataloutta kannattavampaa. Nurmiviljelyä ja kevätkyntöjä tulee hiilensidonnan vuoksi suosia. Uusille turvepelloille ei tulisi lupia myöntää, ja vanhoillakin pitäisi mahdollisuuksien mukaan siirtyä kosteikkoviljelyyn.
Myös kuluttajilla ja kunnilla on suuri vastuu. Tuontielintarvikkeita puhtaampaa kotimaista ruokatuotantoa ja etenkin lähituotantoa tulee suosia niin kuluttajien valinnoissa kuin kuntien hankinnoissakin.
Nykyisellään usein älytöntä lietelantarallia pitää pystyä vähentämään rakentamalla lisää biokaasulaitoksia suurten tilojen tai maatalousyhtymien yhteyteen. Nykyisin niiden rakentaminen ei ole kannattavaa.
Biokaasulaitosten rakentamisen tuki tulee nostaa riittävälle tasolle, jotta niiden lisääntynyt rakentaminen lisäisi maaseudun energiaomavaraisuutta. Tämä parantaisi osaltaan myös maamme energiaomavaraisuutta, ja ihmisten asumisviihtyisyys maaseudulla paranisi. Myös niin jokivesistöjen kuin Itämerenkin tila kohenisi maatalouden suuren vesistökuormituksen vähetessä.
Näin suuret muutokset maataloudessa vaativat rahaa, aikaa ja asennemuutoksia. Kaikki toimet eivät myöskään ole kannattavia ilman tukia. Tuottajien kiinnostusta ja motivaatiota muutoksiin lisää, jos maataloustuet ovat riittäviä ja oikein kohdennettuja.
Teuvo Herranen (vas.)
Kruunupyy