Yleisöltä

Maatalous on elinehtomme

Jaa artikkeli

En ole maatalon poika vaan kaupunkilainen ”tehtaan varjossa syntynyt” Etelä-Suomessa. Monet sukulaiset ja ystävät ovat olleet, ja ovat, maanviljelijöitä. Heidän elämäänsä olen seurannut yli sukupolvien. Nuorena olin kummisedällä kesät renkinä ja naimisiin mentyäni parina kesänä vaimon kotona maatalouslomittajana. Niinpä tiedän mitä elämä maatalossa on, kun lähes kaikkia töitä olen tehnyt. Siksi nykytilanne tuntuukin minusta niin surulliselta.

Jokaiselle meistä leipä, peruna ja maitotuotteet maistuvat, mutta yhä harvempi tuntuu tietävän missä raaka-aine on tuotettu. Valmiiksi pakatut tuotteet kertovat selkeästi valmistajien tai valmistuttajien nimet. Ne eivät aina edes kerro mitään siitä mistä maasta raaka-aine on kotoisin, vain esimerkiksi ”EU-alue”. Onneksi lihoissa jo joillakin lihataloilla näkyy.

Eräs lapsi, jolle mummi tarjosi maitoa, sanoi, ettei huoli lehmän maitoa vaan kaupan! Sama koskenee varmasti perunalastujen tai leivän alkuperää. Lapset oppivat vielä 60–70-luvulla kouluissa, tai maaseudulla asuvien sukulaisten kautta, maaseudusta ja maaseudun elämästä paljon. Nyt epäilen, että suurimmalla osalla opettajia on hatarat tiedot suomalaisesta maataloudesta.

Maanviljelijä on näkymätön nykyihmisille niin kauan kunnes pula tai kato iskee rajusti. Luullaan, että ostetaan sitten ulkomailta, jos pula iskee. Hyvinvointivaltion kansalaisen tulisi muistaa, että ”nälkäisiä suita” syntyy nopeammin kuin maailman viljelysala kasvaa. Maailmanlaajuisessa kadossa ns. kehittyneet valtiot ovat erittäin haavoittuvia. Jos kriisissä ei ole ruuan raaka-aineita omasta takaa tai varmuusvarastoissa, turha on odottaa sitä maailman markkinoilta. Oma apu silloin paras apu.

Suomalaisen maa- ja metsätalouden alasajo on lyhytnäköistä politiikkaa ja tulevien sukupolvien elämänehtojen kaventamista.

Edellä on sanottu asioita ehkä naivisti, mutta kertoen kuitenkin sitä, miten nyky-yhteiskunnat ovat menettäneet kosketuksen elämän perusedellytyksiin eli ruokaan ja ruuan tuottamiseen. Nykyään eletään liian lyhytnäköisesti, kun näkemyksen pitäisi yltää kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Lyhytnäköisesti peltoja ja vanhoja turpeenottosoita metsitetään. Viisaampaa olisi pitää pellot kunnossa ja vanhoja turpeenottoalueita valmistella pelloiksi. Energiatuotannon nopea teknologinen tuotantokin poistaa paineita peltojen metsittämiseltä, ei vain Suomessa vaan myös koko teollistuneessa maailmassa. Ilmastonmuutospaniikissa teknologia saa ehkä suurempia harppauksia, kuin on osattu ”halvan” energian aikana uskoakaan.

Nykymenolla maailman väkiluku kasvaa todella nopeasti ja suomalaiselle viljalle ja lihalle löytyy ostajia. Meillä on riittävästi pitkälle tulevaisuuteen myös vettä, jota ei ole päiväntasaajaseuduilla! Maailma tarvitsee tulevaisuudessa pohjoisen alueen tuotantopeltoja jopa sellaisille kasvilajeille, joita ei nyt täällä kasva.

Ympäri vuorokauden työskentelevä, osaava ja koulutettu maanviljelijä on viimekädessä meidän turvamme! Siksi maaseutu ja maaseudun ihmisten ja maanviljelijöiden osaaminen on pidettävä korkealla tasolla. Myös heidän tulotasostaan on huolehdittava.

Pentti Silvennoinen

Pietarsaari

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje