Hallituskausi on ollut taloudessa yhtä vuoristorataa. Koronapandemia sai aikaan ensin pysähdyksen ja epävarmuuden. Euroopan ja Suomen reaktio tilanteeseen onnistui ja pääsimme vahvaan talouskasvuun.
Toisin kävi finanssikriisin jälkeen, kun Eurooppa kiristi kasvunsa hengiltä äkillisillä julkisen talouden leikkauksilla ja jäi jälkeen USA:sta ja Aasiasta.
Oikein valittu talouspolitiikka sai Euroopan ja Suomen talouden vahvaan kasvuun pandemian jälkeen. Suomen suhteellista tilannetta paransi myös pieneksi jäänyt tuotannon heikkeneminen ja julkisen talouden pienempi velkaantuminen.
Kasvun myötä Suomen velkasuhde kääntyi laskuun jo 2021 lopulla. Alkuvuodesta 2022 tehtiin ennätys, kun työllisyysaste nousi 74 prosenttiin. Hallituskauden alun laskutavalla se on jo 74,9 %.
On siis mahdollista, että vapun jälkeen julkaistavissa luvuissa hallitus saavuttaa historiallisen työllisyystavoitteensa, jota moni piti epärealistisena.
Venäjän hyökkäys haavoittaa taloutta eniten epävarmuuden myötä. Kuluttajien luottamus talouteen romahti, mutta yritykset arvioivat näkymänsä vakaiksi.
Maksamme sodan hintaa myös nousevien hintojen muodossa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, jossa taloudessa on jo ylikuumentumisen merkkejä, Euroopassa hintoja nostavat erityisesti energia ja teollisuuden komponenttien saatavuusongelmat.
Riskinä on, että tulevana talvena energian hinnat nousevat vielä korkeammalle. Siksi huhtikuun kehysriihessä päätettiin ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla nopeasti lisätään kotimaista energian tuotantoa ja lasketaan hintoja. Tämä tarkoittaa niin kotimaisen turpeen ja puun hyödyntämistä kuin uusiutuvan energian investointien vauhdittamista usein keinoin.
Teimme myös ison investoinnin tulevaisuuteen lisäämällä tutkimusrahoitusta 350 miljoonalla eurolla.
Kriisi on osoittanut, että omalla uusiutuvan energian tuotannolla voimme olla riippumattomia turvallisuuspoliittisesti ja vähentää hintojen vaihtelua. Samalla vähennämme päästöjä.
Vaasan seudulle siirtymä uusiutuvaan energiaan tarkoittaa myös uusia työpaikkoja.
Kohonnut inflaatio aiheuttaa myös riskin korkojen noususta.
Suomen valtionlainan korko on lähtenyt nousuun. Syynä on inflaation lisäksi Euroopan keskuspankin koronatoimien hellittäminen.
Korkojen nousu vaikuttaa valtion korkomenoihin viiveellä, koska velat ovat kiinteäkorkoisia. Korkomenot nousevat siis vain, kun uutta velkaa nostetaan. Samaan aikaan inflaatio nostaa valtion tuloja ja pienentää velkasuhdetta.
Äkkijarrutuksista ei ole tilanteessa apua. Malttia tarvitaan, ettemme syö kasvun eväitä.
Pidemmän päälle Suomen julkisen talouden kestävyyden määrittää työllisyys ja taloutemme kasvu.
Kasvun kannalta tärkeintä on tuottavuus, jota tehokkaimmin nostaa panokset tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin.
Siirtymä uusiutuvaan energiaan tarkoittaa sekä tutkimus- että laiteinvestointien lisääntymistä, mutta myös edullisempaa energian hintaa ja tukee näin ollen kasvua monella eri tavalla.
Yritysten suurin kasvun este on osaavan työvoiman saanti – siksi koulutusinvestointeja on jatkettava. Samalla on varauduttava tukemaan ihmisiä hintojen noustessa vielä jo päätettyä enemmän.
Murroksessa meiltä vaaditaan malttia ja määrätietoisia investointeja.
Niiden avulla nousemme tästäkin kriisistä entistä vahvempina.
Matias Mäkynen
SDP:n kansanedustaja Vaasasta