Suomen BKT ei ole kasvanut 15 vuoteen. Suomen palkkataso (ja BKT) voi nousta vain helikopterirahalla (joka on lainattu) tai vientiteollisuuden kyvystä maksaa korkeampaa palkkaa, joka heijastuisi koko maan taloudessa.
Sellun suurin arvonlisä tapahtuu lähellä raaka-ainetta, Suomessa, Saksassa, Urugayssa, USA:ssa, jne. Suomesta sellu viedään laivalla. Logistiikka, ml. varastointi, maksaa Suomen teollisuudelle 11–12% BKT:sta, kolmanneksen naapurimaita enemmän. Ero kasvaa Fehmarn-tunneli avautuesssa vuonna 2027.
Merenkurkun tie on Suomen paras investointi. Sellun kalliit jalosteet, tuotepäätökset, tehdään lähellä asiakkaita ja/tai missä logistiikan kustannukset ovat edulliset. Tämä pätee kaikkeen vientiteollisuuteen.
Merenkurkun tie vähentää logistiikkaketjun kustannuksia, lisää kilpailukykyä, rohkaisee uusia tuotteita, ja investointeja. Ellei sitä rakenneta nopeasti, tehtaat siirtyvät pois Suomesta tai palkkataso ja BKT eivät kasva. Tämä pätee paperiteollisuuteen, kuten Wahlroos sanoi, ja myös konepaja- ja kemian teollisuuteen.
Valtion investoinnit eivät johda logistiikan kustannusten laskuun. Liikenne 12 -rataohjelma maksaa noin 5 miljardia euroa. Siitä saatavat rahahyödyt ovat 280 miljoonaa euroa, hyöty-kustannussuhe on 0,06, jota Lentorata ja Länsirata edelleen vähentävät. Radat ja rataliikenne maksavat 0,3–0,4 % BKT:sta seuraavat 10 vuotta. Rataohjelman – muttei junien – poisto, tiekuljetusten käyttö, ja vastaava verotuksen vähennys on nopea tapa kasvattaa BKT:ta.
Hallituksen 400 miljoonan euron lisäbudjetti, rata Lohjalle, osia Salosta Kupittaalle, ja aloitusrahoja hankkeille, on vanha ja väärä keino. Se pitää hankenimikkeet budjetissa. Lohjan ympäristön asukkaat eivät hyödy.
Rakennusliikkeet ja konsultit hyötyvät, ja kunnat tekevät verorahoilla kiinteistöbisnestä radan varrella.
Suomessa olevista metsäteollisuuden tuotantolaitoksista vähän yli puolet on talo-, puu-, ja sahatavaraa. Niiden jalostusarvon korotus nykyisestä ilman Merenkurkun tietä on vaikeaa; poikkeuksia ovat energia- ja biojalosteet ja ”levyteollisuus”. Kilpailukyvylle ne tarvitsevat varmat toimitukset ja edullisen logistiikan.
Konepajoille ja kemian teollisuudelle tuonti ja vienti, toimitusvarmuus ja nopeus on tärkeää. Niiden logistiikan kustannuksista tulee tietää enemmän. Johtuen tulleista, cross-border-veroista ja osaamisesta, tuotteet tehdään monissa eri paikoissa ja kootaan paikan päällä. Autokuljetus on kustannus-tehokkainta.
Suurin uhka kaikelle vienti/tuontiteollisuudelle ovat lakot ja toimitusvarmuus. Uhkaa lisäävät itä-länsi-yhteyksien (tie ja rata) heikkous, todennäköinen pitkäaikainen geopoliittinen epävarmuus ja kriisit.
Johtopäätöksiä:
• Sellunkeitto Suomessa kannattaa, mutta lakot ja toimitusvarmuus lisäävät varastointikustannuksia.
• BKT:n pysähtyneisyys johtuu tuotteiden alhaisista hinnoista ja kyvystä maksaa parempaa palkkaa.
• Logistiikkaketjun kalleus, hitaus ja toimintavarmuusuhkat sulkevat pois teknistaloudellisia mahdollisuuksia jalostusarvon nostamiseen ja kalliimpien tuotteiden tekemiseen.
• Nykytilanne on patti. BKT ei kasva kotokysynnällä, ellei tulotaso kasva. Biojalosteet ja levyteollisuus (mass timber products) ovat kasvualoja, koska puurakentaminen kokee renesanssia ympäri maailman.
• Talouden kasvu vaatii tuotteita, joilla on hyvähintaista kysyntää. Mutta ilman halvempaa logistiikkaa, siihen liittyvää jalostusarvon korotusta ja uusia tuotteita, palkkojen ja BKT:n nousuvara on pieni.
• Merenkurkun tie toisi mukanaan uutta, korkeamman jalostusarvon teollisuutta erityisesti Pohjanmaalla, BKT:n kasvua ja todennäköisesti muita yhteiskunnallisia hyötyjä.
Mitä muuta voidaan tehdä:
• Satamatoimintojen automatisointi. Suomessa on liikaa satamia ja niiden volyymit pieniä eikä niiden automatisointi ole taloudellista. Monelle kaupungille satama on veroilla subventoitu tulonlähde.
• Atlantin rannikon satamat: Narvikin satama on ahdas ja liian kaukana pohjoisessa. Mo-i-Ranan satama tarvitsee investointeja. Tiet molempiin vaativat tieprofiilin kohennusta ja hyvän talvikunnossapidon.
• On edistettävä lentoliikennettä ja kehitettävä palveluvientiä talouden monipuolistamiseksi ja vahvistamiseksi.
Antti Talvitie
PhD, Transportation Engineering Consultant
Chicago