Yleisöltä

Metsät Suomen tärkein luonnonvara

Jaa artikkeli

Metsä on Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara, noin 73 % maapinta-alastamme on metsää. Metsät kasvavat vuosittain noin 108 miljoonaa kuutiometriä ja vuonna 2020 puuta käytettiin 83 miljoonaa kuutioita. Suomi on Euroopan metsäisin maa, toisena on Ruotsi. Suomi on ollut esimerkillinen metsien hoidossa, sillä ensimmäinen metsälaki säädettiin jo vuonna 1886. Sillä säädeltiin metsähakkuista ja säädettiin istutusvelvollisuus metsän omistajalle.

Suomessa on myös EU:n eniten suojeltuja metsiä, sillä vuonna 2019 suojeltua metsää oli noin 2,9 miljoonaa hehtaaria. Metsät antavat työtä peräti 60 000 suomalaiselle ja välillisesti peräti 140 000 henkilölle, vuosikymmenten aikana metsäteollisuudella on ollut tärkeä osa Suomen vientituloista, vuonna 2020 se ylitti 10 mrd euroa. Suomessa on metsien omistaminen poikkeuksellista, sillä kaikista metsistä 60 % on yksityisten omistuksessa. Suomalaisista yli 2 hehtaaria omistavia metsänomistajia on noin 440 000 ja yli 0,5 hehtaarin metsänomistajia 600 000.

Eduskunnan maa ja metsätalousvaliokunnan yksimielinen kanta on ollut tähän asti, että metsäpolitiikan päätöksenteko pitää säilyttää kansallisella tasolla. Olin valiokunnat jäsen peräti 13 vuotta.

EU:n taholta on viime vuosina yhä useammin pyritty puuttumaan lainsäädännöllä metsäpolitiikan sisältöön.

Ehdotus EU:n metsäpolitiikaksi sai ristiriitaisen vastaanoton, mutta MTK:n mukaan pahimmat karikot on saatu estettyä. Keski-Euroopan maat, kuten esimerkiksi Hollanti ja Belgia, jotka ovat hakanneet omat metsänsä jo satoja vuosia sitten, haluavat nyt suojella meidän metsämme.

Viimeisin uutinen oli, että europarlamentin ympäristövaliokunnan esitys uusiutuvan energian direktiivin uudistamiseksi siten, että metsäenergia ei jatkossa katsottaisi uusiutuvaksi energialähteeksi.

Täysin käsittämätön ehdotus, sillä energiapuuksi hyödynnetään sellainen puuaines, joka ei muuhun kelpaa, esimerkiksi ensiharvennuksessa syntynyt puuaines. Jos tällainen direktiivi säädettäisiin, niin se romuttaisi jäsenvaltioiden mahdollisuudet päästä niille asetettuihin uusiutuvan energian tavoitteisiin.

Ilmasto- ja energiapolitiikassa esimerkiksi Saksa pelaa kaksilla korteilla. Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta, mutta ei ole valmis luopumaan kivihiilen eikä maakaasun käytöstä, vaan on jopa lisännyt niiden käyttöä.

Meidän kaukolämmön tuotantomme perustuu aikaisemmin turpeen polttoon, jonka käyttö on verotuksella ja päästöoikeuden hinnalla tehty kannattamattomaksi. Nyt energiayhtiöt ovat investoineet ja investoivat muihin biopolttoaineisiin, josta tärkein on metsähake.

Mikäli metsämassan käyttö kiellettäisiin, millä kaupunkimme jatkossa lämmitettäisiin.

Harry Wallin

Seinäjoki

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje