Yleisöltä

Metsien hiilinielun alentuminen on korjattava kiireesti

Metsien hiilinielun väitetään tutkimuksiin perustuen alentuneen merkittävästi kasvun hidastumisen myötä. Kun vain kasvu sitoo hiiltä, on kasvun lisäämiseksi aloitettava toimet heti eikä viidestoista päivä. Muutoin kansantaloutemme kasvu vaikeutuu, jonka lisäksi meitä uhataan miljardiluokan laskulla.

On tehtävä perusteellisset tutkimukset käyttöönotetun jatkuvan kasvatusmenetelmän vaikutuksista, vaikka itsekin ihmettelen, voiko vaikutus kymmenessä vuodessa olla näinkin dramaattinen. On toki paljon muitakin syitä, joista myöhemmin, jos intoa riittää.

Aikoinaan metsien jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä ajaville kerrottiin tutkijoiden (yksi eri mieltä) taholta metsien kasvun hidastuvan ja sitä kautta metsien hiilinielun alentuvan. Suurin syy 20–30 prosenttia hitaampaan kasvuun on puuston pienempi keskimääräinen pohjapinta-ala (=puuston koko ja tiheys). Monia muitakin tekijöitä on. Varoitukset kaikuivat kuuroille korville, sillä avohakkuufobia (fobia=pelko, kauhu, kammo) saatiin manipuloitua varsin syvälle yhteiskuntaan ja on siellä vieläkin.

Metsälain muutos suorastaan räjäytti metsärahastojen perustamisen ja metsien ostot. Sama voidaan huomata yksityisistä metsäyrittäjistä. Minulle soitti pankkiiriliikkeen edustaja kaupaten metsärahasto-osuuksia. Ihmettelin 60 vuoden metsänomistajan ja 38 vuoden yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajan kokemuksella, miten te saatte niin hyvän tuoton metsistä. Hän sanoi sen olevan helppoa, kun tehdään välittömästi oston jälkeen metsään harvennus uuteen jatkuvan kasvatuksen asentoon.

Myös osa perinteisistä metsänomistajista on siirtynyt tähän helpompaan kasvatustapaan. Eli molempia kasvatustapoja on, tasaikäisiä ja jatkuvan kasvatuksen metsiä, mutta onko jatkuvaan kasvatukseen siirtymä jo niin suurta, että se osaltaan vaikuttaisi nyt todettuun kasvun alentumiseen. Nyt tutkijoiden metsäkeilaukset ja droonikuvaukset kiireesti käyntiin. Aikaa ei ole hukattavaksi.

On kerrottava, että vanhaan aikaan metsiä hakattiin harsintamenetelmällä, jossa melko suoraviivaisesti puut hakattiin määrämittaan. Se tarkoitti pienintä rungon läpimittaa, johon asti sitä suuremmat puut korjattiin pois. Näin parhaiten kasvavat puut hakattiin ja karrikoiden sanottuna “rääpööt” jätettiin kasvamaan. On helppo tajuta, että sellaiset metsät kasvoivat hitaasti ja hiilinielu oli heikko. Uusi jatkuva kasvatus on tälle sukua. On myös todettava uuden lain rajoittavien säädösten valvonnan olevan hyvin vaikeaa.

Sotien jälkeen aloitettiin metsien tasaikäinen kasvatusmenetelmä, mutta vielä 1960-luvulla metsillämme ei juurikaan ollut hiilinielua, kun metsien vuosikasvu oli vain 50–60 miljoonan kuution luokkaa. 2010-luvulla päästiin kasvussa jo 110 miljoonaan kuutioon. Varsin realistisena tavoitteena pidettiin tiedossa olevin keinoin päästä 150 miljoonan motin vuosikasvuun jo vuoteen 2030 mennessä (+1,5%/v. kasvua kasvulle 12 v.).

Suunta on nyt väärä. Tutkimuksen tehtävä on näyttää syyt ja keinot parannukseen. Ilmastoaktivistien ja -virkamiesten ainut keino hiilinielun lisäämiseen on hakkuiden vähentäminen. Se ei ole hyväksyttävä. Sillä tiellä olemme pian ennallistaneet metsätaloutemme pari vuosikymmentä taaksepäin.

Simo Vaismaa

eläkeläinen

Isokyrö

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje