Yleisöltä

Mielikuvitus lisää ahdistusta

Jaa artikkeli

Paha on hyvä uutinen. Mitä enemmän verta ja kuolemaa, niin sitä hanakammin mediat suorastaan kilpailevat sen vyöryttämisestä olohuoneisiimme. Siksi, että paha kiehtoo.

Nyt tämä Ukrainan sodan mediavyörytys ja sen siirtäminen mielikuvissa Suomen rajalle on alkanut ahdistaa monia ihmisiä. Mielikuvitus vie suhteellisuudentajun.

Uutisiin otetaan lähikuvat ohjusten iskuista siviilikohteisiin ja niiden seurauksista. Näytetään kuvia kellareissa asuvista ihmistä ja haastatellaan heitä. Tämä ei ole disinformaatiota, mutta mielikuvitus laajentaa kuvan koko maahan ja kansaan ja Suomeenkin.

Tämä saattaa viedä suomalaisiltakin nuorilta tulevaisuudenuskon. Kannattaako edes opiskella ja synnyttää lapsia tänne, vai pitääkö muuttaa toiseen maahan kauemmaksi Venäjästä, jossa on Nato suojana, kuten Ukrainasta on lähdetty paljon pakoon Puolaan ja Moldovan kautta Romaniaan Naton sateenvarjon alle.

Tämä sota on synnyttänyt valtavan arvuuttelun. Televisiostudioihin marssitetaan sotilas-, venäjä- ja siviiliasiantuntijoita ja poliitikkoja arvuuttelemaan, miten mahtaa sodassa käydä ja yritetään mennä Putinin pään sisälle. Yleensä lähdetään pahimmasta mahdollisesta tulevaisuudenkuvasta. Se lisää ihmisten ahdistusta.

Nyt arvuutellaan siitä, että miten Venäjä mahtaa reagoida, kun Suomi hakee kuitenkin Naton jäsenyyttä, ja kun se on kieltänyt Natoa laajenemista rajoilleen.

Aiemmin suomalaisten enemmistö pelkäsi enemmän Natoa kuin Venäjää. Nyt kuitenkin kansan enemmistö on tullut sille kannalle, että on parempi turvautua Natoon, kuin olla osa Venäjän etupiiriä. Kansa on ikään kuin antanut luvan liittyä Natoon.

Siten ei enää tarvita kansanäänestystäkään. Sillä mandaatilla, jonka kansa antoi vaaleissa edustajilleen hoitaa asioitaan parhain päin, voi myös päättää liittymisestä Natoon.

Valtavaan keskusteluun ja maan kannalta suureen asiaan nähden presidentin ja pääministerin mielipiteitten julkituontitapa oli turhan vaatimaton sosiaalisen median kautta. Olisi ollut vakuuttavampi lukea sen heidän huuliltaan.

Nyt kun Natoon kuitenkin aiotaan liittyä, niin pitäisi vihdoinkin selittää kansalle juurta jaksain, että mikä Nato oikein on. Monelle se on vain neljä kirjainta. NATO tulee seuraavien sanojen alkukirjaimista: North Atlantic Treaty Organization, Pohjois-Atlantin puolustusliitto.

Kaikkein selkeintä se olisi kertoa esimerkin muodossa. Kuinka Nato toimisi kuvitteellisessa tilanteessa, jossa satelliittien ja muin keinoin saataisiin tiedustelutietoa, että Venäjä on keskittämässä tulivoimaa Suomen rajan tuntumaan poikkeuksellisen paljon, kuten satelliittikuvista nähtiin Ukrainan rajalle tapahtuvan, ja olisimme silloin Naton jäsen.

Miten Naton joukot kootaan tapauskohtaisesti, koska Natolla ei ole omia joukkoja?

Ja ennen kaikkea, miten nopeasti ne ehtisivät apuun eli kuinka kauan oman puolustuksemme pitäisi kestää? Nato on kyllä perustanut nopean toiminnan joukot keihäänkärjeksi.

Suomi saa Natossa päättää, osallistuuko se tarvittaessa muiden jäsenmaiden puolustamiseen ja millä tavalla, mutta osallistumalla voi odottaa saavansa apua muilta, kun itse sitä tarvitsee. Vuoroin vieraissa.

Oletan, että Itämeren ympärysvaltiot muodostavat Naton sisällä ensisijaiset toistensa puolustajat. Ison-Britannian rooli pienenee.

Naton kustannuksia ajatellen kannattaa kysyä, että kuinka paljon itsenäisyys saa maksaa.

Markus E. Myllymäki

Vaasa

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje