Yleisöltä

Mistä miljardit ratahankkeisiin?

Jaa artikkeli

Suomessa suunnitellaan parhaillaan kolmea erittäin isoa ratahanketta, joiden yhteenlaskettu kustannusarvio lienee 10–20 miljardia euroa. Nämä hankkeet ovat Tunnin juna hanke Helsinki–Turku, Suomirata hanke Helsinki–Tampere–Seinäjoki sekä Itärata Kerava–Porvoo–Kouvola. Viimeksi mainittu edellyttää lisäksi Lentoradan rakentamista Helsinki-Vantaan lentokentältä Keravalle.

Suomiradan osalta suunnittelusta tullaan julkisuuteen Suomirata-yhtiön puolelta vielä kuluvan syyskuun aikana. Näin on ainakin uutisoitu.

Hieman hengästyneenä olen lukenut lehdistä tietoja näiden jätti-investointien uutisoinnista. Elämme hyvin vaikeita aikoja monessa mielessä ja ainakin itselleni on hyvin haastavaa kuvitella rahoituksen löytymistä kaikkiin näihin ratahankkeisiin ainakaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Nämä rakennustyöt rahoitettaisiin valtaosin julkisella rahalla, jolle löytyy tällä hetkellä paljon muitakin ottajia sekä Suomessa että Euroopan unionissa.

Suomen valtionvelka hipoo jo 150 miljardia euroa ja joka vuosi otetaan tällä menolla 10 miljardia euroa lisää. Pelkästään valtion velan korot nielevät jatkossa 2–4 miljardia euroa vuodessa ollen kohta suurin yksittäinen menoerä valtion budjetissa.

Yksityiseltä sektorilta tai Euroopan unionin rahastoista lienee turhaa odottaa merkittävää mukaan tuloa näihin jättimäisiin infrahankkeisiin ainakaan seuraavien vuosien aikana.

Julkisten menojen rakenteellista vähentämistä on vaadittu pitkään ja olen tästä samaa mieltä, että jotain olisi tehtävä ja pian. Nykyhallitus ei ole tässä kovin hyvin onnistunut paitsi juuri Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan menoissa, joista juuri suurien väylähankkeiden aloituksia on siirretty ja rahoitusta muiltakin osin karsittu. Näistä rahoituksista tulee valtaosa ratahankkeiden julkisesta rahasta, joten kovin lupaavalta ei tältäkään osin näytä.

En siis usko kaikkien näiden isojen ratahankkeiden yhtäaikaiseen etenemiseen ainakaan kovin nopeasti, koska maailmantilanne on todella sekaisin ja kunnollista rahoitusta on hyvin vaikea saada näihin kohteisiin seuraavien vuosien aikana.

Kovin nopeaan paranemiseen en tässä tilanteessa usko ja maailmantalouden toipuminen normaaliksi saattaa kestää todella pitkään, ehkä jopa 10 vuotta.

Mitä siis pitäisi tehdä ?

Itse lähtisin ensin priorisoimaan näitä kolmea jättihanketta. Suomesta ja ulkomailta löytyy kyllä asiantuntijoita tekemään tämän vertailun mm. ratahankkeiden suoritteiden (henkilö- ja tavaraliikenne), rataverkon tavoitteiden, aluepoliittisten vaikutusten, työllisyyden sekä vaikuttavuuden koko Suomen näkökulmasta suhteen.

Erääksi haasteeksi tässä saattaa nousta näiden arvojen painottaminen sekä aluepoliittiset intohimot poliittisen päätöksenteon osalta. Omasta näkökulmasta arvioiden Suomi-rata on tässä vertailussa ylivoimainen lähes kaikissa mittareissa.

Toiseksi unohtaisin kaikki valtavan kalliit haihattelut uusista neitseellisistä ratalinjoista korkeine suunnittelustandardeineen (hypernopeat junat). Näihin kuluu turhan paljon rahaa saavutettaviin hyötyihin nähden ja niiden toteutukseen suunnittelupöydältä valmiiksi radaksi kestää helposti 50 vuotta ja koko tämän ajan investointi seisoo tuottamattomana keskellä metsää.

Itselläni on näistä suunnitteluhankkeista paljon konkreettisia kokemuksia työurani varrelta.

Kolmanneksi lähtisin kehittämään näitä hankkeita niiden nykylinjauksiin ja -geometriaan tukeutuen. Turun tunnin junan hankkeessa tämä ei kaikilta osin onnistu, kahdessa muussa kylläkin.

Tällöin investointeja tehtäisiin nykyisessä maastokäytävässä pala palalta ja ne saataisiin nopeasti käyttöön ja hyödyntämään nykyliikennettä. Tässä mallissa saatu investointirahoitus saataisiin edistämään nykytilannetta eikä tarvitsisi odottaa 20 vuotta investoinnin valmistumista. Euro poikisi siis hyötyjä nopeasti.

Lisäksi haitalliset vaikutukset ympäristöön ja aluerakenteeseen olisivat todennäköisesti pienemmät kuin neitseelliseen maastoon rakennettaessa.

Toivon päättäjiltä avarakatseisuutta, pitkäjänteisyyttä ja rehtiä talousjärkeä, kun näistä asioista päätetään.

Ei kannata päättää asioita, jotka eivät todennäköisesti koskaan toteudu tai joihin uppoaa järkyttävän paljon rahaa. Lisäksi kannattaa kuulla herkällä korvalla nykyisten ratojen vaikutuspiirissä olevia yhdyskuntia.

Jarmo Kuivanen

Tampere

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje