Yleisöltä

Mistä niitä erilaisia tulee?

Jouni Vallin teksti (2.9.) palautti mieleen englantilaisen Enid Blytonin laajalle levinneet Viisikko-romaanit. 1940–1960-luvuilla kirjoitetut kirjat ovat olleet hyvin suosittuja myös Suomessa. Kirjojen neljästä lapsisankarista yksi on Pauli, joka haluaa olla poika eikä halua itseään kutsuttavan oikealla Paula-nimellään. Blyton ei varmaan halunnut aiheuttaa sekaannusta yhteiskunnassa tai lapsissa sukupuolen suhteen. Blyton kuvasi sitä todellisuutta, jonka myös lukijat ovat tunnistaneet eikä sitä lastenkirjoissakaan säikähdetty.

Kun ihmisen käyttäytymistä ohjaavat mallit muuttuvat aikaisempaa monimuotoisemmiksi, niin se antaa tilaa ihmisten olemassa olevan erilaisuuden esille tulolle. Demokraattinen ja avoin yhteiskunta ei siis aiheuta ihmisten erilaisuutta, mutta avoimuus tuo meidän erilaisuutemme selvemmin esiin.

Myös tiukasti yhdenmukaisissa yhteiskunnissa ihmisissä on erilaisuutta. Kun ihmisten erilaisuus tulee aikaisempaa enemmän esille ja sitä hyödynnetään myös kaupallisessa viestinnässä, niin monista muutos tuntuu päällekäyvältä ja pelottavalta, joten ja sille syntyy vastareaktio. Politiikassa ihmisten luontaisten pelkojen voimistaminen ja näin syntyvän reaktion hyväksikäyttö on ikiaikainen keino.

Biologisesti ihmisen kehitys raskausaikana on hyvin monimutkainen prosessi. Kirjastossa tuli vastaa Ilpo Huhtaniemen kirja Hyvä ja paha testosteroni (2021). Testosteronin määrä sikiökaudella vaihtelee ja se vaikuttaa merkittävästi ihmisen kehitykseen. Turun yliopiston fysiologian emeritusprofessorin kirjassa on paljon asiaa, joka meni yli hilseen. Kirjaa avaa kuitenkin tavalliselle lukijalle ymmärrettäväksi ihmisten fyysistä ja psyykkistä erilaisuutta, joka osaksi juontaa jo raskausaikaan. Miehet ovat keskenään erilaisia, naiset ovat keskenään erilaisia. Kannattaa bongata kirjaa kirjastosta!

Kun yhteiskunnassa on tilaa ihmisten fyysiselle, psyykkiselle erilaisuudelle ja erilaisissa kulttuureissa kasvaneille, niin tämä monimuotoisuus tekee yhteiskunnasta vahvan. Jos yhteiskunta perustuu hyvin ahtaaseen ihmiskuvaan ja tiukkaan yhdenmukaisuuteen, niin se on haavoittuva ulkoisia uhkia vastaan.

Tilanne on sama kuin luonnossa. Yksipuolinen kasvisto ja eläimistö on haavoittuva tautien ja tuholaisten ilmaantuessa. Monimuotoinen luonto on vahvempi.

Jussi Lilja

Lapua

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje