<p>Mistäpä leikata tai / ja mistäpä lisää tuloja seuraavien parin vaalikauden osalta </p><p>Näin vaalien alla eri puolueista ja eri etupiireistä sataa kaikenlaista ehdotusta tuon ongelman ratkaisuksi. On eri leikkauskohteita ja sitten ei-leikkauskohteita, on verojen nostoja ja jopa myös verojen alentamista. Myös eri ministeriöiden korkeimmat virkamiehet ovat esitelleet yli kymmenen kohdan listaa, joiden kohteisiin toimenpiteitä tulisi kohdentaa.</p><p>Mutta nyt julkisuudessa olleet toimenpide-esitykset ovat kyllä aika lailla konservatiivisia, joita on jo kymmeniä vuosia tehty suuntaan jos toiseen. Kuitenkin ilman mitään ratkaisevia tuloksia. Siksi tämä nykyinen taloudellinen ahdinko suurine velkoineen ja alijäämineen vaatii jo suuriakin rakenteellisia ratkaisuja, joilla on vaikutuksia noihin alijäämiin ja myös hallinnon tehokkuuteen.</p><p>Kun tällä meneillään olevalla kaudella on saatu pää auki tuolle alueelliselle hallinnolle, sen laajentamista tulisikin jatkaa. Ainoa esitys tähän hallinnollis-rakenteelliseen uudistukseen näytti olevan joidenkin korkeiden virkamiesten yksi esitys kuntien määrän vähentämiseksi. Ja heidänkin mukaansa tuo tehtäisiin kuntien pakkoliitosten avulla. No, eipä tuossakaan esityksessä ole mitään uutta. Siihenhän ovat turvautuneet nuo puna-musta-akselin pari suurta puoluetta ennenkin.</p><p>Eikä juurikaan positiivisia vaikutuksia ole saatu aikaan. Ehkäpä tuloksena on ollut vain tuhansia ja tuhansia juurettomia ihmisiä, kun heidän kotikuntansa on noin vaan hallinnollisella pakkopäätöksellä hävitetty.</p><p>Ratkaiseva ja pitkälle vaikuttava hallinnollinen uudistus tulisikin tehdä lakkauttamatta peruskuntia. Kuntien tehtävistä valtaosa tulisi kuitenkin siirtää aluehallinnon hoidettaviksi. Kunnille jäisi vain esimerkiksi koulutus-, kaavoitus/rakennus- ja vapaa-aikaan liittyvät toimet. Aluehallinnolle pitäisi siirtää samalla myös valtion tehtävistä ne, jotka liittyvät suoraan maakuntien kehittämistä ja niiden hallinnointiin liittyvät. Näin saataisiin keveyttä myös valtion keskushallinnon mammuttimaiseen kokoon. </p><p>Meidän hallinnollinen perusratkaisumme on yli sadan vuoden ikäinen ja se on paisutettu vuosien mittaan tosi mammuttimaiseksi. Se ei mitenkään palvele kunnolla tätä nykyistä EU;n sanelemaa hallintomallia, jossa alueilla on aika paljon sanomista oman alueensa kehittämiseen tuon paljon puhuvan subsidiariteetti-periaatteen mukaisesti eli päätökset oman alueen osalta tulisi tehdä alueella eikä keskitetyssä valtionhallinnossa.</p><p>Minusta maakuntien laaja itsehallinnollinen asema kehittäisi kunkin alueen omaleimaisia vahvuuksia ja antaisi maakuntien oman ilmeen kehittyä. Maakunnat voisivat omilla päätöksillään kehittää omaa aluettaan eikä vaan odotella valtiovallan hyväksymisiä ja rahoituspäätöksiä noihin toimintoihin. Minusta selkeä ongelmahan keskusvallan toiminnassa on se, että siinä ei voida ottaa huomioon minkään alueen erityisiä tarpeita, koska päätökset pitää tehdä koko valtiota koskeviksi. Tällainen toiminta, kuten on havaittu, on aina aiheuttanut suuriakin riitoja Helsinki kontra ”maakuntien Suomi”.</p><p>Kun tutkailee länsieurooppalaisten valtioiden hallinnollisia ratkaisuja, pääasiallinen malli on nimenomaan ”aluehallintomallinen”. Ainakin Italia, Espanja, Ranska, Saksa, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat nojaavat itsehallinnollisten alueiden hallintoihin. </p><p>Näiden alueiden kokokaan ei ole varsinainen este, sillä esimerkiksi Sveitsissä on asukasluvultaan aika pieniä kantoneja.</p><p>Länsieurooppalaiset nykyaikaiset yhteiskunnat nojaavat hajautettuun hallintomalliin, vaikka ovatkin monet perustuslaillisia monarkioita. Noissa kuitenkin monarkialta on käytännössä viety kaikki yhteiskunnallinen valta demokraattisille elimille.</p><p>Ainahan poliitikot voivat näperrellä noilla leikkauslistoilla ja veronkorotuksilla, mutta jos hallinnollisia ratkaisuja ei kehitetä nykyaikaisemmiksi, toimet ovat vain tilapäisiä. Mutta kun meillä on kahtena suurimpana puolueena tuo mammuttimaiseen keskusvaltaan nojaava sini-puna-akseli, hallinnon keventämistä tuskin kyetään laittamaan edes alulle. Ajattelun pitäisi noissa piireissä lähentyä desentralistisen hallintomallin suuntaan aika ratkaisevasti … toivotaan kuitenkin...</p><p><strong>Lasse Kojonen</strong></p><p>Ilmajoki</p>
