Yleisöltä

Moniammatillisuus varhaiskasvatuksessa

Kolumnissaan (I-P 4.9.22) Vaasan amk:n rehtori Kati Komulainen toteaa, että ammattikorkeakoululla on ratkaisu lastentarhanopettajien (varhaiskasvatuksen opettaja) pulaan. Komulaisen viesti oli, että siihen on toimiva malli, mutta se ajettiin alas koulutuspoliittisin keinoin 2018 varhaiskasvatuslain muutoksessa.

Uusi varhaiskasvatuslaki painottaa pedagogiikan osuutta varhaiskasvatuksessa ja tämä on lisännyt hierarkkista ajattelua. Se tukee järjestelmää, jossa amk-sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa heikennetään. Tulevassa järjestelmässä varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänkuvaan kuuluu toiminnasta vastaaminen ja sosionomin tehtävänä olisi jatkossa toimintaan osallistuminen.

Voi miettiä, kuinka paljon sosionomeja kiinnostaa tehtävänkuva, jossa molemmilla on korkeakoulututkinto, mutta toisella on vastuu toiminnasta ja toinen vain osallistuu. Tämä tekijä aiheuttaa muun muassa sen, että sosionomit haluavat pitää kiinni oikeudesta varhaiskasvatuksen opettaja nimikkeeseen.

Tasavertaisella tehtävänkuvan luonnilla voitaisiin oikeasti puhua varhaiskasvatuksen opettajista, joiden vahvuus on pedagogiikka ja varhaiskasvatuksen sosionomeista, joiden vahvuus on moniammatillinen yhteistyö ja perhetyö.

Tasa-arvoisuuteen kuuluu myös se, että molemmat nimikkeet ovat samanarvoisia. Toisen ammattikunnan ylemmäksi nostaminen johtaa siihen, että nämä professiot eivät pääse aidosti kohtaamaan.

On pedagoginen linja ja sosiaalinen linja. Moniammatillisesta näkökulmasta nämä molemmat linjat tulisi ottaa tasavertaisesti huomioon ja sitä kautta vahvistaa lasten kasvupohjaa ja tukea lapsiperheitä arjessa. Tähän perheen arjen tukemiseen pedagoginen koulutus ei ulotu, se keskittyy vain lapseen.

On hyvä kysyä, mikä merkitys tällä on lasten lisääntyvään pahoinvointiin?

Tehokkuusajattelu ei sovi hoitotyöhön millään elämän osa-alueella. Varhaiskasvatusta ajatellen kysymys on 0–5-vuotiaista lapsista. Esiopetus on jo osa perusopetusta. Lapsen ja perheen etua ja varhaista tukea ajatellen paras tiimi varhaiskasvatuksessa on varhaiskasvatuksen opettaja, jolla on pedagoginen vahvuus, varhaiskasvatuksen sosionomi, jolla on moniammatillisen yhteistyön ja perhetyön vahvuus, sekä lähihoitaja, jolla on hoivan ja huolenpidon vahvuus. Tällainen kokoonpano toimi hyvin viimeisessä päiväkotiryhmässäni ennen eläkkeelle jäämistäni.

Miksi tätä asiaa pohdin vielä eläkkeelle jäätyäni?

Kävin tätä ristiriitaa läpi yli 20 vuotta sosionomiksi valmistumiseni jälkeen. Olin ensin kahdeksan vuotta lastensuojelun perhetyössä, mutta muun ajan varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettajan ja myöhemmin varhaiskasvatuksen opettajan nimikkeellä.

Olin koko koulutusurani suuntautunut lapsiin, nuoriin ja perhetyöhön. Ensin päivähoitajakoulutuksessa, joka vastaa nykyistä lähihoitajakoulutusta, sitten parin vuoden työskentelyn jälkeen sosionomikoulutuksessa. Sosiaalipuolenkin töissä ollessani kävin täydennyskouluttautumassa esikouluopettajaksi Tampereen yliopiston täydennyskoulutuksessa Seinäjoella. Valitettavasti tuo koulutus lopetettiin pian valmistumisemme jälkeen 2000-luvun alkupuolella.

Työ lastensuojelun puolella oli määräaikaista, joten palasin päiväkotitöihin. Toimin varhaiskasvatuksen opettajana työurani viimeiset kymmenen vuotta. Viimeisinä työvuosina opiskelin vielä ylemmän amk-tutkinnon sosiaali- ja terveysalalle ja näissäkin opinnoissa tein jääräpäisesti opinnäytetyön monialaisen yhteistyön kehittämisestä varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä.

Kuten Komulainen lopuksi toteaa, lakia voidaan onneksi aina muuttaa ja säätää uudelleen. Koulutuspoliittiset ratkaisut ovat todellakin aina työvoimapoliittisia ratkaisuja. Tänä päivänä on paljon mahdollisuuksia kehittää itseään, kouluttautua ja täydentää ammatillista osaamista. Opintopolkuja pitää vain luoda ja mahdollistaa myös sosionomien erikoistumisen aina varhaiskasvatuksen johtajaksi saakka. Se mikä motivoi tulevia ja nykyisiä varhaiskasvatuksen työntekijöitä kehittämään ja kouluttamaan itseään edellyttää, että lainsäätäjä ymmärtää kokonaisuuden ja ihmisten erilaiset taustat ja kiinnostuksen kohteet voimavarana hyvin toimivan varhaiskastatuksen rakentamisessa.

Päivi Moisio

sosionomi YAMK

Vaasa

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje