Maassa näyttää olevan kohtuullisen laaja yhtenäinen näkemys julkisen talouden sopeuttamistarpeesta. Valtiovarainministeriön mukaan kyse olisi jopa kuuden miljardin euron suuruisesta julkisen talouden vahvistamisesta seuraavalla vaalikaudella. Vahvistaminen voi tarkoittaa sekä säästöjä, tehostamista että veronkorotuksia. Joka tapauksessa sopeutuspaine kohdistunee laajasti julkisiin palveluihin.
Julkisen talouden ohella toinen, ehkä vielä välittömämmin palveluihin vaikuttava tekijä on työvoiman saatavuus. TEM julkaisi tammikuussa raportin työvoiman saatavuudesta, työvoimapulasta ja kohtaanto-ongelmista. Erityistä työvoimapulaa on sosiaali- ja terveydenhuollon ja ICT-alojen ammateissa. Kärkisijoilta löytyvät myös esimerkiksi lastentarhanopettajat.
Eläkevakuuttaja KEVAn tuoreen kuntapäättäjäbarometrin mukaan työvoiman saatavuus huolestuttaa yhä enemmän kunnissa. Lähes kolmessa kunnassa neljästä hakijoita on ollut liian vähän. Sivistystoimialan lisäksi myös teknisellä toimialalla kehityksen suunta on huolestuttava.
Kun samaan aikaan työvoiman saatavuus on ongelma kuntasektorilla, hyvinvointialueilla ja monilla yksityisen sektorin aloilla, vaikuttaa ongelman ratkaiseminen pelkästään koulutuspaikkoja lisäämällä melko epätoivoiselta.
Kuntien ja yleensäkin julkisen sektorin kannalta erityinen ongelma syntyy lakisääteisten palvelujen järjestämisessä. Henkilöstö on korkeasti koulutettua ja kelpoisuusehdot usein tiukkoja.
Pula työvoimasta näkyy kansalaisille palvelun saatavuuden tai laadun heikkenemisenä. Tyypillinen reaktio asian ratkaisemiseksi on esittää tiukempia ja yksityiskohtaisia henkilöstö- tai asiakasmitoituksia, määräaikoja, kelpoisuusvaatimuksia tai vastaavia kriteerejä.
Tiukemmat säännökset eivät resurssipulaa ratkaise, sillä muodollisen kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön määrä ei vaatimuksia tiukentamalla kasva.
Suomessa julkisen palvelujärjestelmän puutteet päätyvät yksittäistapauksina laillisuusviranomaisten arvioitavaksi. Laillisuusvalvojien tehtäväksi jää arvioida, onko viranomaisella ollut mahdollisuuksia täyttää laissa asetetut vaatimukset.
Yksittäisessä tapauksessa vetoaminen resurssipulaan ei yleensä ole ollut hyväksyttävä peruste poiketa kansalaisten lakisääteisestä oikeudesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta.
Eduskunnan oikeusasiamies kiinnitti pahenevaan resurssipulaan huomiota vuoden 2021 vuosikertomuksessaan: Tilanteessa, jossa lainsäätäjän viranomaiselle asettamaa tilausta ei annettujen resurssien puitteissa voida täyttää, on joko lisättävä resursseja tai pienennettävä tilausta lakia muuttamalla.
Toisin kuin rahaa, työvoimaa emme saa velaksi. Mikäli työvoiman saatavuus ei parane, on arvioitava myös aiemmin asetettuja vaatimuksia ja palvelulupausta. Jotta julkisia palveluja on tulevaisuudessa ylipäätään yhdenvertaisesti saatavilla, voi edessä olla niiden sopeuttaminen työvoiman saatavuuden mukaan.
Kun harkitaan kuntien tehtävien lisäämistä, tulee huomioida sekä taloudellisten että henkilöresurssien riittävyys tulevina vuosina. Nykyisiäkin kelpoisuusehtoja ja vaatimuksia tulisi tarkastella kriittisesti, jotta oppiva ja työstä kiinnostunut ihminen saa mahdollisuuden työllistyä. Työvoiman saatavuutta tulee parantaa esimerkiksi koulutustarpeen paremmalla ennakoinnilla, koulutuksen kohdentamisella.
Kunnat eivät tietenkään voi unohtaa omaa vastuutaan työnantajina. Hyvä henkilöstöpolitiikka ja laadukas, työssä jaksamista edistävä johtaminen on entistäkin tärkeämpää.
Juha Myllymäki
lakiasiain johtaja
Kuntaliitto