Yleisöltä

Muutosjoustavuudessa on parantamisen varaa

Jaa artikkeli

Elintarvikealalla toimivien yritysten kestävyyttä on koeteltu viime vuosina erityisen paljon. Koronapandemia, maatalouden kannattavuuteen liittyvä haasteet sekä Ukrainan sota ovat vaikuttaneet moninaisesti erityisesti elintarvikealan pienempiin toimijoihin. Epävarmuutta ovat lisänneet tuotantopanosten ja raaka-aineiden saantiin sekä hintaan liittyvät tekijät. Tilanne on osaltaan paljastanut globaalien elintarvikemarkkinoiden haavoittuvuuden ja samalla tarpeen varautua elintarvikeketjussa ilmeneviin haasteisiin ja häiriöihin.

Yritysten kriisinsietokykyä voidaan kehittää muutosjoustavuuden eli resilienssin avulla. Se lisää toimijoiden kyvykkyyttä selviytyä rajuistakin muutoksista. Muutosjoustavuudesta puhutaan usein yksilötason resilienssinä, jolloin tarkastelun kohteena on ihmisen kyky kohdata kriisejä ja sopeutua elämän yllättäviin muutoksiin. Viime vuosina keskustelu on kääntynyt myös yritystason resilienssiin, jolloin keskiössä on yrityksen kyky sopeutua esimerkiksi toimitusketjussa tai kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Nopeasti muuttuvilla markkinoilla yrityksen korkea resilienssi voidaan nähdä yhtenä merkittävimmistä kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä. Siksi onkin tärkeää, että elintarvikealalla toimivat lähiruokayritykset voivat kartoittaa omaa resilienssitasoaan ja saada tukea toimintansa kehittämiseen ja muutosjoustavuuden vahvistamiseen.

Yritysten välisen yhteistyön ja digitalisaation avulla kohti resilienssiä lyhyissä elintarvikeketjuissa (YDIRE) -hankkeessa on selvitetty eteläpohjalaisten ruokayritysten resilienssitasoa. Kartoitukseen osallistui 38 elintarvikealan pienyritystä. Tulosten perusteella yritykset jakautuivat kahteen ryhmään: matalan (53 %) sekä keskitason resilienssin yrityksiin (47 %). Yritysten resilienssitasoa arvioitiin asteikolla 1–7, josta 1 oli matalin ja 7 korkein. Matalan resilienssin yrityksillä keskiarvo oli 3,7 ja keskitason yrityksilläkin vain 5,1. Voidaan siis todeta, että yritysten muutosjoustavuuden tasoa olisi mahdollista parantaa merkittävästi.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keväällä toteutetun kyselyn mukaan Etelä-Pohjanmaan ruokayritykset ovat motivoituneita tekemään yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Yritysten välisten verkostojen tiedetään vaikuttavan positiivisesti yrityksen resilienssiin. Tärkeää olisikin kehittää yritysten välistä yhteystyötä siten, että muutosten keskellä yhteistyö lisäisi yritysten joustavuutta. Yritysverkostoja laajentamalla tai nykyisiä yhteistyösuhteita kehittämällä yritykset voivat vaikuttaa oman toimintansa ketteryyteen. Tämän lisäksi yritysten olisi tärkeää panostaa entistä rohkeampiin ja innovatiivisempiin yhteistyöratkaisuihin, jotka kehittäisivät alueen yritysten alhaista digitalisaatiotasoa.

Alkukartoituksen avulla on nyt saatu monipuolinen kuva Etelä-Pohjanmaan lähiruokayritysten resilienssitasosta. Hanke jatkuu syksyllä 2022 työpajojen ja yrityksille suunnattujen valmennuksien myötä. Tällöin keskiössä ovat erityisesti resilienssiin vaikuttavien osa-alueiden tunnistaminen sekä digikyvykkyyksien ja yritysten välisen yhteistyön monipuolinen kehittäminen.

Hanketta toteuttavat Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK). Hanketta rahoittaa Etelä-Pohjanmaan liitto EAKR-REACT-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Annika Tidström

yrittäjyyden Epanet-professori

Vaasan yliopisto

Iida Alasentie

tutkimusavustaja

Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Hannele Suvanto

väitöskirjatutkija

Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje