Koulukiusaaminen on entisestään raaistunut ja usein puhutaan jo väkivallasta. Nimittelyä, tönimistä, haukkumista, fyysistä pahoinpitelyä ja ulkopuolelle jättämistä. Uhrille se aiheuttaa pahaa mieltä, kyyneleitä, fyysisiä oireita ja pelkoa mennä kouluun. Vanhemmille kiusaaminen on aivan yhtä raskas kokemus kuin kiusaamiselle altistuneelle lapselle. Kiusaaminen jättää pahimmillaan elämänpituisia jälkiä mielen hyvinvointiin, itsetuntoon, minäkuvaan, turvallisuuden tunteeseen ja ihmissuhteisiin.
Kiusaamisen vastaiseen työhön tarvitaan kaikkia. Yhteistä tahtotilaa tarvitaan, jotta muutos saadaan aikaiseksi. Tämä tarkoittaa, että jokaisessa kodissa pitää puhua kiusaamisesta, vaikkei se juuri nyt koskettaisikaan omaa perhettä. Kouluissa jokaisen aikuisen tehtävä on vakuuttaa, että kiusaaminen ei ole koskaan ok. Että meidän koulussamme ei ketään kiusata vaan päinvastoin: jokainen otetaan mukaan ja arvostetaan häntä juuri sellaisena kuin hän on.
Oppilaiden tulee tietää ja oppia, että kiusaamisella on myös seurauksia ja että kouluissa on toimivat kiusaamisen vastaiset toimintamallit, joita noudatetaan.
Myös päättäjien on rohjettava tehdä päätöksiä, joissa lapsen oikeudet laitetaan etusijalle ja varata sille työlle aikaa ja resursseja. Aikuisten lisäksi oppilaiden rooli kiusaamisen vastaisen ilmapiirin, normin, rakentamisessa on merkittävä.
Kiusaamisen vastainen toimintakulttuuri rakentuu vasta silloin, kun oppilaat osallistetaan ja otetaan mukaan sen rakentamiseen (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi 2022). Vertaisten sanalla ja esimerkillä on valtaisa merkitys ja oppilaiden on itse luotava omaan yhteisöön vahva kiusaamisen vastainen normi.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilastoiminta on esimerkki siitä, kuinka oppilaita voidaan osallistaa kiusaamista ennaltaehkäisevään ja kiusaamisen vastaiseen työhön. Ohjelman vaikuttavuus lisääntyisi merkittävästi, jos tukioppilastoiminta löytyisi paikallisesta opetussuunnitelmasta. Toiminta on vakiintunut ja yli 80 % suomalaisista kouluista toteuttaa tukioppilastoimintaa.
Tukioppilastoiminnassa oppilaat ryhmäyttävät oppilaita, tutustuttavat toisiinsa, järjestävät välituntitoimintaa, oppitunteja ja työpajoja kiusaamisesta, tempauksia ja tapahtumia ja ottavat kaikki koulun oppilaat mukaan toimintaan. Tukioppilaat vahvistavat kouluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, he toimivat myös koulussa silminä, jotka voivat havaita sellaistakin kiusaamista, joka jää aikuisilta huomaamatta.
Haastamme jokaisen päättäjän, kodin, koulun, lapset ja nuoret mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön. Opetussuunnitelmassa ja kouluissa tulee nähdä lasten ja nuorten sosiaaliset taidot ja niiden vahvistaminen tärkeänä. Kouluarjessa aikaa ja resursseja tulee riittää myös ryhmäyttämiselle, kaveritaitojen harjoittamiselle ja yhteisöllisyydelle. Vain yhdessä tehden koulusta tulee parempi paikka, jossa ketään ei kiusata ja kukaan ei jää yksin.
Eeva-Maria Latva-Rasku
toiminnanjohtaja
Noora Mäkynen
nuorityön koordinaattori
MLL Pohjanmaan piiri
Paula Aalto
kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö
Mannerheimin Lastensuojeluliitto