Yleisöltä

Myytti sote-uudistuksen kustannuksista

Jaa artikkeli

Aluevaalien äänestys alkoi, sen kunniaksi murretaan yksi myytti. Usea media on uutisoinut syksyn aikana väärinymmärrykseen perustuvan väitteen, jota nyt varsinkin oppositiopuolueet toistelevat.

Väite on, että hallituksen toteuttama sote-uudistus, lisää menoja, jopa yli 5 miljardilla eurolla. Väite on yksiselitteisesti väärä.

Sote-kulut ovat tänä päivänä reilut 22 miljardia euroa, kun koronakriisiä ei oteta huomioon. Ne ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Vuonna 2000 kulut olivat alle 14 miljardia. Suurin kasvu on tapahtunut erikoissairaanhoidossa eli keskussairaaloiden kuluissa sekä ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa. Suurin syy näille on väestön ikääntyminen ja siitä johtuva palvelutarpeen kasvu. Selitys on siis varsin ymmärrettävä ja luonnollinen.

Myös jatkossa kustannukset kasvavat ennen kaikkea väestön ikääntymisen ja palvelutarpeen kasvun myötä. Sen mukaisesti koko soten rahoitus on myös suunniteltu. Muutosvaiheessa kuluja aiheutuu mm. tietojärjestelmien uudistamisesta ja henkilöstön palkkojen harmonisoinnista. Nämä kustannukset olisivat edessämme mallista riippumatta tulevaisuudessa ja osa alueista on ne jo toteuttanut ainakin osittain.

Sote-uudistuksen tavoitteena on hidastaa kustannusten (ja palvelutarpeen) kasvua. Tärkein keino siihen on ns. integraatio eli se, että perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito tuodaan saman organisaation, hyvinvointialueen, alle. Ennen ne olivat jaettuina kuntiin ja sairaanhoitopiireihin (sekä mm. erityishuoltopiireihin). Näin ihmisiä ja kuluja ei voi vain pompotella eteenpäin toisille, vaan yhteistyön tekemiseen on sekä paremmat kannusteet, että mahdollisuudet.

Integraation myötä hoidon painopistettä on tarkoitus siirtää ennaltaehkäisyyn ja sote-keskuksissa tarjottaviin peruspalveluihin. Käytännössä siihen, että hoitoon pääsee ajoissa. Integraatiota ovat tavoitelleet ja kannattaneet kaikki puolueet sote-mallista riippumatta. Se on käytännössä syy, miksi uudistus on haluttu tehdä.

Jotkut ovat tosissaan kehdanneet väittää, että kustannusten nousu johtuu hallinnosta. Siis että 5 miljardilla lisätään viranhaltijoita ja poliittisia päättäjiä tekemään päätöksiä. Suunta taitaa viranhaltijoiden osalta olla päinvastainen - monen kunnan sote-johtajat eivät tule työskentelemään hyvinvointialueella tulevaisuudessa. Poliitikkojen suhteen tilanne pysyy ennallaan, sillä aluevaltuustojen aloittaessa sairaanhoitopiirin vastaavat elimet lakkaavat. Myös niissä on istunut poliittisia päättäjiä, mutta tulevaisuudessa ihmiset saavat valita heidät vaaleissa puolueiden ja kuntien tekemien valintojen sijaan.

Demokratialla eli vaalien järjestämisellä on totta kai hintansa, mutta se ei ole 5 miljardia eikä edes prosenttia siitä. Tämäkään ei tosin ole mallista riippuvaista, vaan vaalit olisivat perustuslakivaliokunnan kantojen myötä kuuluneet jokaiseen uudistukseen.

Sote-kulut siis kasvavat tulevaisuudessa, mutta sote-uudistuksen sijaan syy on palvelutarpeen kasvu. Tuota kasvua pyritään uudistuksessa taittamaan integraation, ennaltaehkäisyn ja peruspalveluiden vahvistamisen avulla. Se on kestävää taloudellisesti ja inhimillisesti, sekä ainut tapa saada raskaan erikoissairaanhoidon ja korjaavien sosiaalipalveluiden kustannusten kasvu taittumaan. Siitä tässä uudistuksessa on kyse, ei rahan kaatamisesta hallintoon tai kustannusten kasvattamisesta.

Matias Mäkynen (sd.)

aluevaaliehdokas

Vaasa

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje