Myyttinen Lapua

Kun tulin opettajaksi Lapualle yli 30 vuotta sitten, halusin ehdottomasti tutustua paikkakunnan historiaan. En silloin aavistanut, miten paljon lähihistoria on vaikuttanut paikkakunnan henkiseen ilmapiiriin.

Luin melko pian muuton jälkeen Hilja Riipisestä tehdyn kirjan Lapuan lotta. Vaikka olen aatemaailmaltani kaukana siitä mitä Riipinen edusti, kirjan loppu ja varsinkin päähenkilön perheen kohtalo ja loppuvuodet Lapualla, pistivät ajattelemaan lapualaista yhteisöllistä elämää vähän syvällisemmin.

. Konservatismia tuki Lapualla varmaan pitkään vaikuttanut voimakas uskonnollisuus ja tiettyjen sukujen hyvin vahva, perinteinen asema poliittisessa päätöksenteossa. Vahva konservatismi toi tietenkin mukanaan myös varsin suvaitsemattoman ilmapiirin ja sitä kautta myös yhteisöllisiä jännitteitä ja jakautumisia omiin, tiukkojen normien kuppikuntiin.

Ihmettelin kun sain vielä 1980-luvulla kuulla, että jotkut työtovereistani kieltäytyivät tekemästä ostoksia osuuskaupoista ja varsinkin E-osuusliikkeen tavaratalosta. Asenteet maltillistakin työväenliikettä kohtaan tuntuivat olevan vielä tuohon aikaan olevan varsin jyrkkiä joidenkin yhteisöllistä valtaa pitävien taholta.

Sain myös vihjailevasti ohjeen, että alkoholiostoksetkin oli opettajan syytä tehdä huomaamattomasti naapurikunnasta. Itse tunsinkin olevani siviilipalvelusmiehenä ja työväenliikkeen kannattajana aikamoinen kummajainen tässä myyttisessä ympäristössä.

. Noista ajoista on maailma muuttunut moneen malliin. Samalla on myös ilmapiiri tullut liberaalimmaksi ja suvaitsevammaksi. Tämän päivän Lapua on asuinpaikkana ihan mukava. Mutta vieläkin historian haamut tuntuvat joskus kummittelevan lapualaisessa mielenmaisemassa.

Kun Lapualle perustettiin Seta-yhdistys, julkinen keskustelu oli aluksi varsin asiallista. Mutta kun yhdistys ilmoitti järjestävänsä Lapualla myös Pride-tapahtumaviikon, jännitteet alkoivat kasvaa. Tiettyjen piirien mielestä nyt mentiin sen raja-aidan yli, jonka piti tiukasti padota seksuaalisen tasavertaisuuden julkituominen jonnekin kellariklubien hämäryyteen.

. Tämän suvaitsemattomuuden äänitorvina niin Lapualla kuin muualla Suomessa sekä vaikkapa itänaapurissa näyttävät toimivan eri uskontokuntien fanaatikot. He ovat lähes aina niitä ensimmäisen kiven heittäjiä, jotka yllyttävät vihan ilmapiiriä ja peitellysti hyväksyvät siitä provosoituvia vihatekoja. Nämä fanaatikot pyrkivät nyt Lapuallakin kääntämään Pride-järjestäjät syyllisiksi ilkivallantekojen provosointiin. Oman eettisen (ei uskonnollisen) käsitykseni ja tietämykseni mukaan, juuri Jeesus varoitti tällaisesta farisealaisuudesta.

. Ilmajoella esitettiin tänä kesänä ooppera Hiljaiset perivät maan. Vaikka oopperassa oli paljon fiktiota, sen historiallinen ja eettinen sanoma oli selvä ja myös ajankohtainen. Siitäkin on kyllä lehdissä näkynyt ns. oikeita lapualaisia tulkintoja. Näiden tulkintojen mukaan eettiset ja moraaliset pohdiskelut historian väkivaltaisuuksista rikkovat vain hienoja sankarimyyttejä ja parempi olisi, jos hiljaisuus, ei hiljaiset, perisi maan. Jopa eräs kansanedustaja esitti tämän suuntaisia näkemyksiä.

. Nyt olisikin toivottavaa, etteivät Lapuan Pride-tapahtumaan liittyviä ikäviä vihapuheita ja ilkivallantekoja peitota julkisesta keskusteluista jonnekin lapualaisuuden myyttiseen hämärään. Jos nyt hiljaisuus peri maan, ihmisten ja erityisesti nuorten, pahan olon syyt jäävät elämään valtarakenteiden ylläpitämien myyttien taakse. Ikävistäkin asioista on voitava asiallisesti keskustella, jos välittämisestä halutaan vahvuutta.

. Yrjö Heikkinen

Lapua

Sun, 8/14

Kirjaudu sisään

Sun, 8/14

Myyttinen Lapua

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin