Turvallisuuspoliittisen ajankohtaisselonteon käsittely eduskunnassa on loppusuoralla ja Suomi on etenemässä kohti Nato-jäsenyyttä. Suomen Nato-jäsenyys loisi turvaa ja vakautta kaikkien kansalaisten lisäksi myös yrityksille ja elinkeinoelämälle. Kauppakamareiden jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn perusteella suomalaisista yrityspäättäjistä 73,5 prosenttia haluaa Suomen liittyvän Naton jäseneksi. Kysely toteutettiin jo maaliskuussa, joten kannatus lienee tällä hetkellä korkeampaakin.
Kiristyneellä turvallisuuspoliittisella tilanteella on laajoja vaikutuksia yrityksiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut yrityksiin suorasti ja epäsuorasti. Suurimmat vaikutukset ovat olleet luonnollisesti yrityksillä, joilla on ollut liiketoimintaa Venäjällä. Laajempaa epävarmuutta yrityskentässä ja taloudessa ovat aiheuttaneet logistiikka-, energia- ja raaka-ainekustannusten nousu sekä globaalien arvoketjujen häiriöt. Yritykset kuitenkin tukevat pakotteita ja ovat alkaneet uudelleenarvioida logistiikka- ja arvoketjujaan muuttuneessa toimintaympäristössä.
Epävarmuus on aina myrkkyä yritystoiminnalle ja investoinneille. Suomen tulee edetä Nato-jäsenyyden kanssa ripeästi, sillä myös talous ja yritykset tarvitsevat mahdollisimman vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Erityisen kriittinen asia on Itämeren alueen turvallisuustilanne ja sen ennakoitavuus. Suomen taloudellinen hyvinvointi on sidoksissa vientiin ja ulkomaankauppaan, jonka tavaravirrat kulkevat suurelta osin meriteitse. Vuonna 2020 vientikuljetuksista laivakuljetusten osuus oli 92 prosenttia. Tuontikuljetuksista laivakuljetusten osuus oli 76,6 prosenttia. Pienetkin häiriöt Itämerellä aiheuttaisivat merkittävää haittaa viennille ja taloudelle.
Turvallisuustilanne Itämerellä on jännitteiden lisääntymisen myötä heikentynyt. Aivan kuten selonteossa todetaan, Suomen ja mahdollisesti myös Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousisi, mikä lisäisi alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä.
Suomen on vältettävä reunamarkkinakehityksen syntyminen ja turvattava Suomen saavutettavuus ja houkuttelevuus investointien kohteena. Myös tässä Nato-jäsenyys auttaisi. Vaikka ulkomaisten sijoittajien suhtautumisessa Suomeen ei vielä olisi havaittavissa muutosta, on Suomen maariskin kohoamista seurattava tarkasti. Esimerkiksi jo nyt kiristynyt turvallisuustilanne on johtanut siihen, että moni kansainvälinen osaaja valitsee työpaikan mieluummin jossain muussa Euroopan maassa kuin Suomessa. Tähän ikääntyvällä, osaajapulasta kärsivällä Suomella ei ole varaa.
Johanna Sipola
johtaja
Keskuskauppakamari