Nato perustettiin 4.4.1949 Washingtonissa. Pohjois-Atlantin sopimuksen (Nato-sopimus) allekirjoitti 12 perustajajäsentä: Alankomaat, Belgia, Islanti, Italia, Kanada, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat.
Sopimuksen 11 artiklan mukaan sopimus tuli voimaan sen ratifioineiden valtioiden välillä, kun näiden enemmistö on tallentanut ratifiointinsa, kirjurina toimivan Yhdysvaltojen hallituksen haltuun. Yksimielisyyttä ei siis vaadittu; kaikki perustajajäsenet sen kuitenkin ratifioivat ja sopimus tuli voimaan 24.8.1949.
Muiden Euroopan valtioiden kohdalla kynnys on korkeampi; sopimukseen liittymiseen vaaditaan 10 artiklan mukaisesti Naton (eli sopimukseen osallisten valtioiden) yksimielisyys. Nyt jäseniä on kolmekymmentä.
”Osapuolet voivat yksimielisellä suostumuksella kutsua muun Euroopan valtion liittymään tähän sopimukseen, jos kyseinen valtio voi edistää sopimuksen periaatteita ja myötävaikuttaa Pohjois-Atlannin alueen turvallisuuteen.”
Tämä ehto antaa viime kädessä yhdelle ainoalle jäsenvaltiolle vallan estää kaikkien muiden jäsenten hyväksymän uuden jäsenyyden, samoin kuin kaiken muunkin yhteisen päätöksenteon.
Tämä on vastoin Naton avointen ovien periaatteita. Ja demokratian se kiertää kaukaa. Kohtuuttomuudet tulisi voida estää. Turkin menettely on räikeän hyvä esimerkki.
Suomi ja Ruotsi ilmoittivat samanaikaisesti 18.5.2022 Natolle kiinnostuksensa käydä keskusteluja Natoon liittymisestä. Nato kutsui maat liittymään Natoon Naton huippukokouksessa 29.6.2022 Neuvotteluissa todettiin Suomen ja Ruotsin täyttävän kaikki Naton jäsenyysehdot.
Kaikki Naton jäsenmaat (Turkki mukaan luettuna) allekirjoittivat 5.7.2022 erikseen Suomen ja Ruotsin liittymissopimukset. Näistä tuli Naton tarkkailijajäseniä.
Suomi on on hakenut Naton jäsenyyttä itsenäisesti, samoin Ruotsi. Eivät siis yhdessä, eli yhtenä hakemuksena. Suomea sitoo vain oma päätöksentekonsa.
”Tavoitteena on, että Suomi ja Ruotsi tallentavat liittymiskirjansa samaan aikaan, jolloin Suomi ja Ruotsi eivät hyväksy toistensa liittymispöytäkirjoja erikseen.” (HE 315/2022 vp).
Nyt näyttää siltä, että tästä saatetaan Turkin jarrutuksesta johtuen joutua poikkeamaan. Jos Turkki hyväksyy erikseen vain Suomen jäsenyyden, on Suomen voimassa olevien eduskunnan ja valtiojohdon päätösten perusteella tallennettava liittymissopimuksensa ratifioinnit USA:n hallituksen haltuun, perustuslain mukaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun eduskunta on liittymissopimusta koskevan lain hyväksynyt.
Ruotsi etenee asiassa Turkin menettelyn ja omien päätöstensä ja aikatalunsa mukaisesti. Suomi ei niistä voi päättää.
Heikki Santala
järjestöneuvos
Kauniainen