Yleisöltä

Nato-vetoomus kansanedustajille

Jaa artikkeli

Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Se on rauhoitteleva ilmaus sille, että Venäjä ei ole uhka nyt kun sen armeija on kiinni hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan.

Tilannettamme ensi talvena ei tiedä kukaan. Uusi, kuumaksi muuttunut kylmä sota voi jatkua taas jopa vuosikymmeniä.

Me kaikki haluamme turvata Suomen tulevaisuuden itsenäisenä, vapaana maana. Vaikka oma apu on paras apu, on syytä muistaa että hyökkäys Nato-maan kimppuun on Venäjälle ylittämätön kynnys.

Nato on maailman vahvin linnoitus. Se on rakennettu vain puolustustarkoitukseen eikä sen kimppuun ole koskaan uskallettu hyökätä. Suomi on vielä vallihaudan ulkopuolella, nostosillan pielessä pähkäilemässä. Kannattaa kävellä sisään, kun nostosilta on vielä alhaalla.

Soten hienosäädöistä, siltarummuista ja parveketupakoinnista voidaan päättää verkkaisestikin. Kun on kohtalonkysymys käsillä, ei voida jäädä odottelemaan kesän puoluekokouksia saati ensi vuoden vaaleja, pitää toimia.

Paasikivi ja Kekkonen vaikuttavat edelleen monen ajatteluun. Silloin oli kuitenkin toinen aika. Molemmat olivat inhorealisteja valtiomiehiä, jotka toimivat Suomen hyväksi niillä huonoilla korteilla, joita heillä oli.

Jos he eläisivät tässä ajassa, niin uskallan väittää, että he veisivät Suomen Natoon. Päättäjien on syytä muistaa ekonomisti Keynesin lausahdus: ”When facts change, I change my mind. What do you do, sir ?”

Talousnäkökohta on myös huomioitava. Jos me nyt jättäytyisimme Naton ulkopuolelle, niin Suomen maariski kasvaisi; luotonsaanti voisi vaikeutua ja korkotaso nousta. Kansainväliset sijoittajat miettisivät tarkemmin uskaltaako Suomeen investoida, maahan, jolla ei ole Naton palomuuria suojanaan. Negatiiviset vaikutukset talouteemme saattaisivat olla vuosikymmenien mittaisia.

Suomella on aina ollut hyvä herraonni. Bolsevikit kaappasivat vallan Pietarissa 8.11.1917, vain 28 päivää myöhemmin Suomi julistautui itsenäiseksi.

Jatkosodan aikana 21.6.1944 Neuvostoliitto vaati ehdotonta antautumista. Presidentti Ryti solmi Ribbentrop-sopimuksen jolla Saksan apu taattiin. Torjuntataistelut onnistuivat ja välirauha solmittiin syyskuussa, Suomea ei miehitetty.

Neuvostoliitto lakkautettiin 25.12.1991. Pian todettiin YYA-sopimus rauenneeksi ja 1995 olimme EU:n jäsenmaa.

Kapeat aikaikkunat on osattu käyttää hyväksi.

Arvoisat kansanedustajat; teillä on kansalta saatu valtakirja, käyttäkää sitä viisaasti, osoittakaa johtajuutta ja viekää Suomi Natoon. Turvassa on parempi olla.

Juhani Talasjärvi

Ilmajoki

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje