Juha Rinta-Jouppi (I-P 22.1.) otti voimakkaasti myönteisen kannan sähköistä äänestystä koskien.
Nettiäänestämisen suhteen (Oikeusministeriön julkaisu 60/2017) on julkaistu nettiäänestystyöryhmän loppuraportti. Nettiäänestystyöryhmän loppuraportissa todetaan, että nettiäänestystyöryhmä ei suosittele nettiäänestyksen käyttöönottoa, koska tällä hetkellä riskit ovat suuremmat kuin hyödyt.
Nettiäänestys olisi kehityssuunta, jos sähköistä äänestystä lähdettäisiin kehittämään.
Tietotekniikka ei ole edistynyt tarpeeksi vuoden 2017 jälkeen, joten nettiäänestys on yhtä riskialtista kuin vuonna 2017.
Tämän jälkeen voidaan ottaa käsittelyyn Juha Rinta-Joupin erilaiset ehdotukset.
Ensinnäkin verkkopankkitunnukset ovat suomalaisten pankkien yksityistä tekniikkaa. Eli laittaisimmeko oikeasti suomalaisen demokratian sähköiset järjestelmät, kuten nettiäänestys, pankkien alaiseksi toiminnaksi? Mielestäni emme voi laittaa julkisen toimijan nettiäänestystä pankkien toiminnaksi. Äänestäjille pitäisi siis jakaa erikseen nettiäänestyksen tunnukset, mikä tarkoittaisi hallinnollista (byrokratia?) toimintaa.
Suomessa on käytössä sähköinen kortti, mikä ei ole saanut Viron esimerkin mukaisesti hyvin laajaa käyttäjien määrää. Nykytilanteessa on hyvin nähdä suomalaista tietotekniikkaa ilman verkkopankkitunnuksia, jotka ovat ongelmallisia.
Tietysti meillä on käytössä erilaisia sähköisiä palveluita kuten suomi.fi, verohallinto, Kela ja kirjastot. Näissäkin toiminta perustuu lähes kokonaan yksityisen tekniikan verkkopankkitunnuksiin. Olemme jääneet kiinni verkkopankkitunnuksien määräysvaltaan.
Merkittävä ero sähköisten palveluiden ja nettiäänestyksen välillä on järjestelmien käytön erot.
Edellä mainitut sähköiset palvelut toimivat vuorokauden ympäri. Nettiäänestyksen järjestelmä ajettaisiin ylös vain muutamaksi viikoksi, jolloin virheet ovat hyvin mahdollisia.
Viron esimerkki osoittaa (esimerkiksi Wikipedia: Electronic voting in Estonia), että Viron järjestelmässä on esitetty ongelmia. Viron onnistuminen nettiäänestyksessä on perustunut hyvään onneen.
Nuorten innostuminen vaaleista nettiäänestyksen vuoksi perustuu toiveajatteluun.
Nettiäänestystä on järjestetty yliopistojen edustajistovaaleissa, mikä ei ole tarkoittanut hyvin paljon innokkaampaa äänestystä. Nettiäänestyksen järjestelmä ei lisäisi nuorten kiinnostusta äänestämiseen.
Emme siis tarvitse nettiäänestystä.
Jukka Rannila
Kurikka