Yleisöltä

Nuorten mielenterveyden haasteet - pandemia tai ei

Jaa artikkeli

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen kynnyksellä etenkin kentällä työskentelevät ammattilaiset odottavat muutosta monin ajatuksin – jopa pelonsekaisin tuntein.

Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat olleet nousussa pidemmän aikaa. Tilastoja löytyy, google kertoo paljon.

Korona-pandemia on vaikuttanut mielenterveyden haasteiden eskaloitumiseen, maailmanpoliittinen tilanne luo pelkoa ja nuorten perusturvallisuuden tunne horjuu.

Kuka vakauttaa, jos nuorella ei ole ketään kelle jutella? Millä tavoin palvelujärjestelmämme vastaa tähän nyt ja ensi vuonna? Muutamia sanoja: väliinputoajat, syrjäytyneet ja yksinäiset, näkymättömät muurit ammattilaisten ja organisaatioiden välillä, tiedonkulun haasteet.

Työskentelen kentällä, jossa en hoida enkä ole viranomainen. Silti olen terveydenhuollon ammattilainen ja kulkisin jokaisen yksinäisen ja ahdistuneen nuoren vierellä, jos voisin. Näkymättömät muurit täytyisi murtaa kivi kiveltä, nuorten ja tulevaisuuden vuoksi. Meillä ei ole varaa ajatella jonoja, virka-asemaa taikka oman ammattikunnan varpaita. Meidän tulee ajatella apua tarvitsevaa nuorta. Kuulluksi tulemisen tunteen antaminen, kiireetön kohtaaminen ja paikallisesti kiinnostuminen – näillä pääsemme pitkälle.

Suomessa tehdään vuosittain noin 800 itsemurhaa. Jokainen tapaus on liikaa. Kenelläkään ei ole ylimääräisiä lapsia, siskoja, veljiä. Itsemurha-yritysten määrää on hankala arvioida, luku on 1 000–3 000. Tehdään töitä Etelä-Pohjanmaalla sen eteen, että luku lähtee laskuun. Tehdään moniammatillista, informatiivista ja laaja-alaista työtä. Resursseja, hytet ja sotet, resursseja!

Tiina Värinen

sairaanhoitaja, terveydenhoitaja AMK

Ovi auki elämään-hanke, SeAMK

Seinäjoki

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje