Nuorten mielenterveyteen on panostettava nyt!

Kansanedustaja Kim Berg (sd.)
Kansanedustaja Kim Berg (sd.)

Yhteistä pärjäämistämme koronakriisissä on tukenut yhteiskunnassa vallitseva luottamus, valmius yhteiseen vastuunottoon ja kansalaisyhteiskunnan rakenteet. Kuitenkin kaikissa väestöryhmissä on syntynyt hyvinvointia heikentävää kuormitusta. Erityistä huolta herättää nuorten hyvinvointi: nuorten ja nuorten aikuisten kokemus omasta hyvinvoinnista ja elämänlaadusta on heikompi kuin koskaan.

Nuorten hyvinvoinnin vauriot eivät ole kuitenkaan syntyneet vain koronan aikana. Taustalla on paljon kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä, mutta myös aktiivisia päätöksiä.

Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on luotettu liikaa nuorten joustavuuteen tunnistamatta, että nuoret tarvitsevat tukea ja turvallisuutta rakentaessaan omaa pärjäämiskykyään.

Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan nuorten kokema ahdistuneisuus on lisääntynyt entisestään ja myös yksinäisyydestä kärsitään yhä useammin.

Kouluterveyskyselyssä lähes 40% nuorista on ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden aikana ja lähes joka kolmas tytöistä kertoi kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.

Tutkimusten mukaan 20% 21-vuotiaista nuorista on saanut psykiatrisen diagnoosin, itsemurha on kuolinsyy yli kolmanneksessa 15–24-vuotiaiden kuolemista ja mielenterveyden ongelmat ovat alle 30-vuotiaiden yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy.

Nuorten hyvinvointia on mahdollista vahvistaa, mutta viimeistään nyt se edellyttää aktiivisia ja suunnitelmallisia toimia, joihin osallistetaan laajasti suomalaista yhteiskuntaa.

Oikea-aikainen hoitoon pääsy on avainasia mielenterveyden häiriöiden hoitamisessa. Onkin erittäin tärkeää, että hallitus panostaa hoitoon pääsyn nopeuttamiseen. Uuden hoitotakuun myötä kiireettömään hoitoon, eli myös terapiaan, pääsisi jatkossa seitsemässä päivässä, kun tällä hetkellä raja on kolme kuukautta.

Palveluvelkaa on kuitenkin purettava nyt nopeasti, mistä syystä nuorten pääsyä mielenterveyspalveluihin tulee jouduttaa etupainotteisesti jo ennen laajemman hoitotakuun etenemistä vuonna 2023.

Yhteyttä matalan kynnyksen tuen ja julkisten palveluiden välillä on vahvistettava, jotta ensimmäisenä nuoren kohtaava pystyy tukemaan nuorta palvelupolulla eteenpäin.

Järjestöt, seurakunnat ja yritykset pystyvät matalan kynnyksen palveluita tarjoamalla osaltaan ehkäisemään kasvavaa julkisen sektorin painetta.

Nuorten suoran tukemisen rinnalla tulee vahvistaa myös nuorten elämässä olevien aikuisten mahdollisuutta tukea nuoren kasvua ja hyvinvointia. Tämä tarkoittaa mm. neuvontapalveluita, vertaistukiryhmiä ja sitä, että nuoria kohtaavat eri alojen ammattilaiset saavat riittävän osaamisen ja tuen työhönsä – ei auta, että opettaja havaitsee nuoren tuen tarpeen, jos häneltä puuttuvat työkalut auttaa nuorta eteenpäin tämän tarvitsemien palveluiden piiriin.

Varhainen apu ongelmiin on aina vaikuttavampaa, kun niiden hoitaminen.

Mitä nopeammin mielenterveyden häiriöihin saadaan apua, sitä pienempiä ovat sekä yksilön vaikeudet että yhteiskunnalle koituvat kustannukset.

On arvioitu, että keskimäärin yksi mielenterveyden edistämiseen sijoitettu euro palautuu yhteiskunnalle takaisin viisinkertaisena.

Kim Berg

SDP:n kansanedustaja Vaasasta, mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsen

    Jaa artikkeli