Yleisöltä

Olavi Virran ja Toivo Uiton levyjä kuunneltiin Soinin vintillä

Jaa artikkeli

Korona on hellittämässä. Kulttuuritarjonta on viriämässä. Kulttuurielämyksen voi kokea myös aivan lähellä, kuten minulle tapahtui serkkupoikien kotitalon vintillä Nurmon Ryssyn kylällä.

Olavi Virran yksi suosituimmista levytyksistä on ”Poika varjoisalta kujalta”. Mauri oli täyttänyt kaksitoista vuotta, siis enemmän kuin poika varjoisalta kujalta, joka ei ollut vielä ”yhtätoistakaan”. Martti oli kuudentoista ja minä neljäntoista. Yhteistä meille oli se, että pidimme tuosta iskelmästä ja erityisesti Olavi Virran äänestä, jota kuultiin usein radiosta.

Erikoista oli se, että Olavi Virran levyn kääntöpuolella lauloi nurmolainen Toivo Uitto. Hänen iskelmänsä oli nimeltään ”Oma apu – paras apu.” Tuolloin ei tullut asiaan tarkemmin paneuduttua, mutta nyt, kun muistelimme poikavuosiamme, levy sai uutta pohdintaa.

Iskelmän säveltäjä on Toivo Kärki ja sanoittaja Reino Helismaa. Kovat olivat tekijät Uiton laulaman iskelmän takana. Ensin soitettiin, kun grammari oli saatu kuntoon, Poika varjoisalta kujalta ja sitten levyä käännettiin ja kuunneltiin Uiton Oma apu – paras apu.

Toivo Uiton levytys pääsi aikanaan Jazz-iskelmän kultaiset vuodet 1956–63 albumiin, jossa useita tuon ajan parhaita laulajia.

Miksi Uiton iskelmä oli Olavi Virran levyllä? Tähän kysymykseen on vaikea saada enää varmaa vastausta.

Toivo Uitto oli erinomainen laulaja, vakuuttaa Star Boys-yhtyeessä 60- ja 70-luvuilla solistina esiintynyt Jorma Salo. Aikanaan maakunnan parhaita laulajia hänkin. Uitto on ollut mitä todennäköisemmin Toivo Kärjen koelaulutilaisuudessa. Kärki on huomannut Uiton kyvyt ja laittanut säveltämänsä laulun samalle levylle Olavi Virran kanssa. Tällä menetelmällä tehtiin uusia tähtiä!

Toivo Uitto lauloi Vaasan oopperan kuorossa. Suomen Kansallisoopperan informaatikko Marjaana Leinonen selaili oopperan arkistoa ja löysi sieltä tiedon, jonka mukaan Vaasan ooppera vieraili Kansallisoopperassa 13.5.1977 ja esitti siellä oopperan Hoffmanin tarinat, jossa Toivo Uitto esiintyi Lutherin roolissa.

Teimme Maurin kanssa ”nostalgiamatkan” Maurin synnyinkodin vintille. Siellä gramofoni könötti vanhan arkun päällä. Levyjä ei enää ollut paikalla. Ne ovat hävinneet siivousten ja korjausten yhteydessä. Yksi Hiski Salomaan levy muistutti vanhoista ajoista. Koimme virtuaalisen kulttuurielämyksen.

Ilmari Ylä-Autio

Seinäjoki

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje