Onko historiasta mitään opittavaa?

Mitä Suomessa tapahtui 30-luvulla? Miksi Saksasta tuli suuri joukko eri alojen tutkijoita juuri Lappiin? Mikä oli tämän invaasion tarkoitus? Saksan oli tehtävä selväksi itselleen, mikä heitä odotti Suomen Lapissa sen jälkeen, kun sinne rahdataan yli 200 000 henkilön sotajoukko aseineen.

Saksan maajoukkojen esikuntapäällikkö, kenraaliluutnantti Frans Hallder, saapui vuonna 1936 ensimmäisen kerran Lappiin ja vaati Suomen sotilasjohdolta ainakin kolmea asiaa. Hän halusi pidentää Rovaniemen lentokentän kiitoradan, jotta raskaat pommikoneet pystyvät laskeutumaan ja nousemaan turvallisesti. Toiseksi tarvittiin vahvistettu tie Petsamosta Tornioon, jotta nikkeli saadaan turvallisesti Saksan sotateollisuuden käyttöön. Itämeri oli helpommin hallittavissa rahdin saamiseksi Saksaan. Kolmanneksi hän halusi rautatien itärajan tuntumaan, jotta tykistö ja panssarivaunut voidaan toimittaa helposti sotatoimialueelle.

Nämä asiat laitettiin kuntoon ja rakennettiin muutakin infrastruktuuriin kuuluvaa.

Suuria sotajoukkoja ei voi rahdata etenkään Lapin erämaihin ilman ennakkosuunnittelua. Vuonna 1937 samainen kenraali tuli Tallinnasta tapaamaan merivoimien komentajaa, eversti Valvea, ja he sopivat merimiinojen asettamisesta välille Tallinna - Hankoniemi. Näin estettiin Neuvostoliiton pääsy Itämerelle.

Tällaiset suunnitelmat tuskin pysyivät Neuvostoliiton tiedustelupalvelulta tietämättömänä. Karjalan kannaksen suuresta sotaharjoituksesta kesällä 1939 kirjoitettiin Herald Tribune -lehdessä, että se on ”Euroopan suurin harjoitus, jossa koko Karjalan kannas oli yhtenä sotanäyttämönä.”

Tätäkin harjoitusta kenraali Frans Hallder oli seuraamassa. Hänestä oli kuva seuraamassa tykistön harjoitusta Suomen Kuvalehdessä ratsunsa selässä istuen kiikarit silmillään.

Kun tämän kaiken taustan tietää, ei ole ihme, jos Stalin näki uhkan, että kolmas maa käyttää Suomea hyökkäysalustana Neuvostoliittoa vastaan. Hän vaati alueluovutuksista neuvotteluja, jottei Suomen silloiselta rajalta voitaisi ampua suoraan Leningradiin. Matkaa on vain 42 kilometriä.

Alueluovutusneuvottelut eivät johtaneet mihinkään, ja ajauduimme talvisotaan. Stalin halusi kuitenkin turvata Leningradin aluetta, ja alkoi talvisota, jonka Paasikivi katsoi olevan pitkälti omien militaristien aiheuttama.

Tärkeä kysymys onkin nyt, onko Nato samanlainen uhka Venäjälle, mitä Saksa oli Neuvostoliitolle 1930-luvulla? Mikäli näin nähdään, on selvää, että liittymällä Natoon kaivetaan helposti verta omasta nenästä.

On tarkkaan harkittava, mikä on meille turvallisin tiekartta, jotta historia ei toistuisi karmeimmillaan. Parasta viisautta, mitä nyt todella tarvitaan, on se, että ystävät läheltä ja viholliset mahdollisimman kaukaa.

Jouko Laakso

vanhempi vänrikki

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

Onko historiasta mitään opittavaa?

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin