Nuoruuteen tulisi kuulua optimismi ja onnellisuus. Itsenäistyminen alkaa ja omilleen muuttokin toteutuu. Ehkäpä paikkakuntakin vaihtuu. Etsitään omaa kutsumusta elämässä ja opiskelut ammattiin alkavat. Nämä ovat todella suuria muutoksia nuoren elämässä.
Uudesta Nuorten hyvä elämä -tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että kolmasosa 20-29-vuotiaista kokee elämänsä merkityksettömäksi ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi (I-P 31.5.2022). Erityisesti nuoria alle 30-vuotiaita naisia saa paha olo, ihmissuhdeongelmat ja itsetuhoisuus soittamaan kriisipuhelimiin.
Suorituspaineet opinnoissa ovat myös keskeinen syy pahoinvointiin. Yhä useammalle nuorelle määrätään näistä johtuen lääkehoitoa (I-P 21.6.2022).
Miten tähän on tultu?
Miksi nuori ei löydä iloa elämästään, vaan kärsii yksinäisyydestä, syrjäytyy - ja alkaa jopa viiltelemään itseään? Miksi tulevaisuus kariutuu lääkepurkin kanssa elämiseen? Onko yhteiskuntamme jotenkin vääränlainen?
Miten oma kaupunkimme voisi yhä tarkemmin huomata kaupunkiin tulevat tuhannet opiskelijat niin, ettei kukaan heistä jäisi yksin?
Oma kokemukseni on, että ihmisen syvin kaipaus on tulla huomatuksi sellaisena kuin hän on. Vuorovaikutus toiseen ihmiseen hyväksyvän katseen alla parantaa haavojakin. Ihminen syntyy ja syttyy omaksi itsekseen.
Yksinäisyys on sitä, ettei kukaan näe tai huomaa. Parhaimmillasi juttelet vain omalle peilikuvallesi yksiössäsi. Kun kukaan ei oikeasti näe, versoavat mielessä itsekritiikki ja itseinho. Hyvä vuorovaikutus ja luottamus toiseen sen sijaan kasvattavat itsemyötätuntoa ja tervettä minäkuvaa.
Puhtaasti yhteiskunnallisesta tulosnäkökulmastakin voimme todeta, että kun pelot ja väsymys ihmisissä väistyvät niin yhteiskuntaan vapautuu yhä enemmän luovuutta ja iloa. Onnellinen Vaasa, sehän on strategiamme ja tavoitteemme?
Uskon, että ylikuormittunut terveydenhuolto tekee parhaansa, mutta mitä me kaikki voisimme tehdä?
Haastankin jokaisen toimijan kaupungin eri yhdistyksissä ja yhteisöissä näkemään uudet kaupunkiin tulijat tänä syksynä. Ei jätetä nuoria tai ketään muutakaan yksin.
Tänne muuttavalle nuorelle sanoisin, että älä jää yksin. Yritä löytää sinulle sopiva yhteisö tai yhdistys, jossa sinut toivon mukaan otetaan mukaan. Jos näet kaverin, jolla menee huonommin, lähesty häntä myötätuntoisesti.
Vaikka tulijoita kaupunkiimme on tuhansia, niin yksikään heistä ei ole massatuote, vaan jokainen on uniikki ja ainutlaatuinen.
Elämään kuuluvat railot ja epäonnistumiset, myös nuorella iällä, mutta lähimmäisyyteen kuuluu, että epäonnessa rämpivää ihmistä autetaan nousemaan ylös, rohkaistumaan ja arvostamaan omaa elämäänsä.
Isa-Maria Söderudd
FM, koulutettu kokemusasiantuntija
Vaasa