Yleisöltä

Onnen orjuus

Suomi on ajanut itsensä onnellisuus-konkeloon. Vaalit lähestyvät, velkakierre syvenee, eikä mikään puolue kykene esittämään hyvinvointia leikkaavia toimia. Olemme tottuneet paljon sellaiseen, mikä ei ole välttämätöntä.

Olemme maailman onnellisin maa, mutta velaksi. Sekään onni ei jakaannu tasain.

Hallitus on korjaillut koronan, Ukrainan ja energiakriisin vaurioita avokätisesti. Kritiikille on sijansa. Oppositio ei ole selvinnyt yhtään paremmin. Paljon ääntä ja vimmaa, ei juuri muuta. Kokoomuksen on kerrottava vaihtoehtonsa, eikä silloin riitä puhe veronalennuksista ja ”vanhuksen on paras olla kotona”.

Onko hyväksyttävä, että demokratia ei kykene tästä selviytymään. Siinä muodossa, kuin järjestelmän ymmärrämme. Onnen takaajana. Jokainen järkevä esitys julkisen sektorin velvoitteiden keventämisestä nostaa välittömästi metelin, jolla on aina kuulijansa.

Pitääkö odottaa ulkopuolista voimaa; sotaa, nälänhätää tai jonkun valuuttarahaston pakkoa, ennen kuin havahdumme.

Mieluummin vähän aikaisemmin.

Jarmo Lintala

Seinäjoki

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje