Yleisöltä

Ovatko ihmiset enää ”tuottavia” kunnille?

Kuntaverotuksen muutoksesta oli avartava juttu (IP 18.10.2022). Se oli kuitenkin lähes pelkästään itse kunnan tulojen kannalta. Verotuksessahan on myös kaiken maksaja, ihminen tai yritys.

Hyvin karkeasti voidaan arvioida, että nykyisin 40 000 euroa ansaitseva palkansaaja maksaa valtiolle veroa muutaman satasen, asuinkunnalleen 5 500 euroa, lisäksi eläke- ja muita pakollisia maksuja 4 500. Jos on isoja matkavähennyksiä, valtiolle ei tarvitse maksaa ollenkaan. Kunnalle ei kerry kovin paljon yhdestä keskituloisesta asukkaasta nytkään, ehkä sote-uudistuksen jälkeen vain jotain 1 700 euroa. ihmiset maksavat siis valtiolle vastaavasti entistä enemmän veroja 1.1.2023 alkaen ja sieltä se jaetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Onko enää kunnan talouden kannalta kannattavaa hankkia uusia asukkaita, tuleehan usein muuttavien mukana koulutus- ja kasvatuspalveluita tarvitsevia lapsia ja nuoria?

Siihenhän jutussakin viitataan, että kiinteistöverotus ja siis rakennukset kasvavat merkittävään asemaan kuntien tulolähteinä. Tuulimyllyjähän rakennetaan mieluummin kuin huolehditaan koulutuksen ja kasvatuksen laadusta ja tarjonnasta. Onhan yleinen koulutustasomme jo laskenut. Toisaalta ainakaan kuntien hallinnossa ei enää vaaditakaan kovin paljon osaamista tai koulutusta.

Kohta punnitaan kuntapäättäjien inhimillisyys ja nähdään kuinka paljon arvostetaan kasvavia ja pieneviä sukupolvia. Joka tapauksessa siitä tulee kuntien kärkitehtävä. Tämäkin olisi hyvä eduskuntavaalien aihe, maailmanpolitiikan lisäksi.

Rafael Hellsten

Liike Nyt

Hämeenlinna

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje