Yleisöltä

Palvelustrategia ja palveluseteli osana hyvinvointialueen kehittämistä

Jaa artikkeli

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot aloittelevat työtään. Kuluvana vuonna aluevaltuusto ja -hallitus päättävät asioista, jotka vaikuttavat palveluihin vuoden 2023 alusta lähtien. Yksi keskeisimmistä tehtävistä on pohtia ja laatia hyvinvointialuestrategia ja yhtenä tärkeimmistä osioista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia.

Palveluiden järjestämisvelvoite- ja päävastuu järjestämisestä pysyy jatkossakin palveluiden hankkijalla (maksajataholla) eli se siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.

Sote-järjestämislaki (HE 241/ 2020) määrittää hankintoja ja 11. pykälän mukaan palvelustrategiassa päätetään järjestämisvastuuseen sisältyvien sote-palveluiden pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi asetetaan tavoitteet sille, miten sote-palvelut toteutetaan huomioiden asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet sekä palveluiden saatavuus ja saavutettavuus.

Palveluiden järjestäminen on siis erotettava tuottamisvelvoitteesta. Palveluja voivat tuottaa kaikki mahdolliset tahot. Näitä ovat nk. julkinen eli hyvinvointialueen oma palvelutuotanto, yksityinen eli pääsääntöisesti yritysten tuottamat palvelut ja nk. kolmas sektori eli käytännössä järjestöt ja yhdistykset.

Sote-palveluiden kysyntä ja tarve monipuolistuvat ja painopiste siirtyy sairaanhoidosta yhä enemmän terveyspalveluihin, kotona asumista tukeviin ja kotona toteutettaviin palveluihin.

Tavoitteena on tuottaa ja käyttää nykyistä enemmän kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluja sekä kuntoutuspalveluja, kuten yksityisiä toimintaterapian ja fysioterapian palveluja.

Tarvetta on myös kotiin annettavista tukipalveluista, erityisesti siivous- ja ateriapalveluista, mutta myös kuljetus- ja asiointipalveluista sekä yksinäisyyttä helpottavista palveluista.

Edellä mainittujen toteuttamisen maksuvälineeksi soveltuu mitä parhaiten palveluseteli.

Monet ”vaalilupaukset” sisälsivätkin ajatuksen palvelusetelin käytön laajentamista hyvinvointialueilla. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan selkeät kirjaukset palvelustrategiaan; mitä palveluja, miten paljon ja kenelle palvelusetelillä tai ostopalveluina tullaan hankkimaan. Palveluseteli soveltuu lähes kaikkien sote-palveluiden hankkimiseen. Palveluseteli mahdollistaa sote-asiakkaalle palveluiden hankkimisen hyvinvointialueen ennalta hyväksymiltä yksityisiltä palvelutuottajilta.

Palvelusetelin arvo on avainasemassa myös palveluntuottajien mukaan saamiseksi. Ilman riittävää määrää yrityksiä ja järjestöjä, jotka haluavat hakeutua palveluseteli-palveluntuottajiksi, ei palvelusetelin käytön määrää voida kasvattaa. Siten palveluja ei myöskään ole saatavilla suunnitellusti eivätkä ne ole saavutettavia. Ellei palveluntuottajia ole riittävästi, markkinat eivät käytännössä toimi eli määritä hintatasoa.

Palveluseteli soveltuu nk. maksuvälineenä lähes kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin – rajat asettaa lähinnä asenne, ei esimerkiksi lainsäädäntö.

Tarvitaan niin hyvinvointialueen virkahenkilöiden, aluevaltuutettujen, henkilökunnan, alan yrittäjien ja yritysten, järjestöjen ja yhdistysten, omaisten ja palvelujen käyttäjien eli asiakkaiden tai potilaiden yhteistä näkemystä siitä, että kaikki mahdolliset palveluntuottajatahot todella tarvitaan mukaan, jotta palvelut ovat jatkossakin saatavilla ja saavutettavissa.

Sari Saarikoski

piirihallituksen jäsen, Pohjanmaan Kokoomus

sote-alan yrittäjyyden asiantuntija, KTM, SH

Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuuston varajäsen

Vaasa

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje