Yleisöltä

Pankkitilille ilmestyy rahaa?

Jaa artikkeli

Taannoinen kirjoitukseni kirvoitti Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtajan Jami Haaviston vastaamaan kirjoituksessaan (IP 30.6.2022) hyvin vihreille tyypilliseen tyyliin.

Haavisto tuo esiin esimerkkejä puhtaasta energiasta ja esimerkiksi Vaasan energiaklusterista, vaikka me perussuomalaiset emme sinänsä vastusta ilmastoystävällistä energiaa, kunhan siirtymä hiilineutraaliuuteen tapahtuu kohtuullisen ajan kuluessa. Tämä hillitsisi edes jonkin verran kuluttajille koituvia kustannuksia.

Suomessa olisi edelleen selkeät ja ennustettavat raamit, vaikka hiilineutraalisuustavoite olisi EU:n asettamassa tavoitteessa eli 2050, joka sekin on edes hieman realistisempi kuin Suomen hallituksen asettama 2035.

Valtavia investointeja on mennyt Suomesta sivusuun (mm. UPM ja Neste) ja siihen on osasyynä varmasti olleet kalliit logistiikkakustannukset sekä energian hinta. Vihreä siirtymä tarkoittanee kokemusten valossa miljardisijoitusten siirtymistä Suomesta ulkomaille.

Me alamme Suomessa olla siinä tilanteessa, että monet ihmiset harkitsevat työnteon lopettamista, koska on yksinkertaisesti taloudellisesti kannattavampaa jäädä kotiin tukien varaan.

Tähän vaikuttaa oleellisesti polttoaineen hinta, joka on ihan sietämättömällä tasolla. Paljonkohan verotuloja siinä jää saamatta ja kuinkahan paljon heidän sosiaaliturvansa maksaa? Tuntuu, että tämä dynaaminen vaikutus talouteen sivuutetaan täysin.

Kumma kyllä polttoaineveron alennukset näkyvät muualla maailmassa pumppuhinnoissa. Suomessa on tämän hetken tiedon mukaan maailman kolmanneksi kallein polttoaineen hinta. Tilanne on oikeastaan vielä pahempi, kun hinta suhteutetaan suomalaisten ostovoimaan.

Taloustieteen opiskeluaan korostavan Haaviston kirjoitus osoittaa selkeää perehtyneisyyttä samoihin taloustieteen kirjoihin puolueensa puheenjohtajan sijaisen kanssa, mutta hänestä ilmeisen poiketen kaikki niistä eivät ole aivan vielä luettu.

Suomessa on muitakin paikkoja, mistä verorahoja olisi säästettävissä kuin pelkkä maahanmuutto. Ihan nopeina esimerkkeinä tulevat mieleen: ylipaisunut hallinto, Yle-vero, kehitysapu, EU:n tukipaketit, puoluetuet sekä järjestökenttä, jossa pyörii kymmeniä, ellei jopa satoja miljoonia veroeuroja. Myös ammattiliittojen verovapaus tulee suomalaisille kalliiksi vuosittain.

On myös erikoista, että perussuomalaiset eivät esimerkiksi hallituskumppaneiden mukaan ollut enää sama puolue vuoden 2017 jälkeen, kun Jussi Halla-aho valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Tämä narratiivi pitää yleisesti paikkansa tasan siihen pisteeseen asti, kunnes tarvitaan jokin keino koettaa kritisoida perussuomalaisten politiikkaa. Yhtäkkiä olemme jälleen sama puolue kuin Sipilän hallituksessa.

Vihreät kyllä jatkavat perinteisellä vasemmistolaisella linjalla, jonka ajatuksena on Timo Harakkamainen ’’pankkitilille ilmestyy rahaa’’ -periaate. Kuinkahan paljon ajattelitte tukea ja mitenköhän paljon sellainen mahdollisesti maksaa veromaksajille? Miten rahoitatte sen?

Aika paljon saisi maksaa, että tämä oikeasti tuntuisi kuluttajan ostovoimassa.

Ministeri Harakka puhui näistä rahoista jo kauan sitten, kun bensiinin hinnat olivat vielä huomattavasti maltillisemmat. En ole kenenkään kuullut niitä vielä tänä päivänäkään saaneen.

Marcus Toppari

Pohjanmaan Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje