Yleisöltä

Pedoille piisaa kaurisherkkua

Jaa artikkeli

Melkein vappuun saakka pysyneistä hangista on koitunut monelle eläimelle suuria vaikeuksia. Esimerkiksi hirvet ja kauriit ovat olleet eniten hätää kärsimässä paksussa lumessa liikkuessaan. Näillä eläimillä oli kahlaaminen erityisesti hankalaa keväällä, pitkään jatkuneilla hankikeleillä. Näin siksi, kun jalat ovat uponneet syvälle kovapintaisen lumen lävitse.

Metsä- ja valkohäntäkauriit ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina Suomen maakunnissa. Niitä on luonnossamme lähes 150 000.Näin siitä huolimatta, että saalismäärä viime vuonna oli noin 90 000. Pohjanmaalla kaadettiin metsästäjien tekemien ilmoitusten mukaan hieman vajaa 1 000 kaurista.

Tällainen kehitys on tarjonnut lisäksi helppoa, lihaisaa herkkuruokaa myös runsaasti yleistyneille ilveksille ja susille. Näiden petojen tassut on luotu Suomen olosuhteisiin sopiviksi, eivätkä uppoa hankikeleillä.

Aikoinaan maahamme 1930-luvulla mm. Pohjois-Amerikasta tuodut kauriit ja peurat ovat vähälumisten ja lumettomien maiden otuksia. Mutta siitä huolimatta ne ovat lisääntyneet maassamme nopeasti. Näin siitäkin huolimatta, että niitä on metsästetty paljon. Myös pedot ovat tappaneet tuhansia.

Metsäkauris ja valkohäntäkauris, jota kutsutaan yleisesti myös valkohäntäpeuraksi, menevät monilla sekaisin. Kuitenkin niiden takapäätä tarkastellessa lajit tunnistaa toisistaan helpoimmin. Ensiksi mainitulla on pieni töpöhäntä, jälkimäisellä karvainen pulloharja. Se on liikkuessa komeasti pystyssä. Molemmmilla loistaa valkoinen ”peräpeili”.

Metsäkauris on siro ja painaa alle 40 kiloa. Valkohäntäinen on huomattavasti suurempi.

Metsäpeuroja sekä täpläkauriita eli kuusipeuroja sekä isokauriita/saksanvhirviä esiintyy lisäksi Suomen luonnossa yhä runsaammin. Tämä laji muistuttaa ulkonäöltään poroa.

Ilvekset ja sudetkin ovat todella saaneet kuluneena talvena ja näin myös sulan maankin aikana nauttia kauriin lihaa kyllästymiseen asti. Tähän tulokseen tulin minä ja monet muutkin huhtikuun hangilla hiihdelleet. Huhtikuun puolessa välissä hiihdellessäni kohtasin 12 kauriin jäännökset. Lisäksi näköhavaintoja viidestä ilveksestä. Myös runsaasti kissapedon ja sudenkin jälkiä.

Kaksi kotkaakin ruokaili lumisen metsälammen rantamaisemissa.

Peuroja olivat pedot nitistäneet Töysässä useampia kirkonkylän ja Tuurin välimaastoissa, Niemenkylän alueella ja Ponnejärven pohjoispään sekä Mutkankylän välimaastoissa.

Töysän Suutalan koulupiirin sekä siihen siihen rajoittuvan Alajärven/Lehtimäen–Ähtärin rajaseutujen ilvesten taannoin tappamaan kaurismäärään ei kuitenkaan nyt mainittu 12 luku riittänyt. Alueelta löytyi 19 peuran jäämistöä. Ja yksi ilveskin jäi auton alle Töysä–Lehtimäki-maantietä laumassa ylittäessään.

Taittaapa olla petoja sekä vieraslajia kauriitakin liian suuri määrä luonnossamme mykyään!?

Vaikka en itse olekaan metsästäjä, niin liika on aina liikaa luonnossakin. Ylisuuresta hirvi- ja kaurismäärästä koituu runsaasti liikennevahinkoja ja myös tuhoa metsätaloudelle.

Pentti Hautala

Töysä

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje