Pelastustoimi on osa uutta hyvinvointialuetta

Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminta alkaa täysimääräisesti 1.1.2023. Tulevissa aluevaaleissa ratkaistaan, ketkä jatkossa ovat päättämässä perusturva-asioistamme. Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan sosiaali- ja perusterveydenhuollosta, vaan myös pelastustoimella tulee olemaan erittäin tärkeä rooli uuden hyvinvointialueen toiminnassa.

Meneillään on siten monella tasolla toteutettava suuri rakennemuutos, joka tavalla tai toisella vaikuttaa meihin kaikkiin.

Pelastustoimen kuuluminen hyvinvointialueeseen tuo varmasti mukanaan sekä etuja että haasteita, mutta meidän on pitkällä aikavälillä huolehdittava siitä, että alueellamme on jatkossakin tehokas ja laadukas ja ennen kaikkea turvallinen järjestelmä.

Pelastustoimi alueellistettiin vuonna 2004, joten alalla on kokemusta rakennemuutoksesta. Olen kuitenkin saanut sen käsityksen, että pelastuspuolen pelätään jäävän unohduksiin uudessa hyvinvointialueessa ja että kaikki voimavarat kohdistetaan hoitoon. Niin ei saa käydä.

Toiminnan yhdistämisen yhtenä etuna voi olla esimerkiksi, että 24/7 valmiudessa olevat toimialat ovat saman katon alla.

Edut tulevat varmasti esiin pitkällä tähtäimellä, mutta hyvinvointialueeseen liittyy myös suuria haasteita.

Suurin haaste tulee epäilemättä olemaan rahoitus. Pelastustoimen osalta rahoitusperiaatteet tulevat olemaan yhtäläiset koko maassa ja niihin vaikuttavat muun muassa rakennusmassan ja rakennusoikeuden tilastot.

Pelastustoimen talousarvio muodostaa melko pienen osan koko hyvinvointialueen talousarviosta, mutta se on sitäkin suurempi periaatekysymys. Valtion rahoitusosuudessa tulisi huomioida riskianalyysien perusteella vahvistettu palvelutaso, eikä pelkästään tilastoja.

Eri pelastusyksiköiden realiteetit ovat täysin erilaisia kaupungissa ja maaseudulla. Siksi meidän on huolehdittava siitä, että vapaaehtois- ja sopimuspalokunnan toiminta saa arvoisensa aseman uudessa organisaatiossa. Emme selviä ilman vapaaehtoisten työtä. Ensivastetoiminta on esimerkki siitä, että yhteiskunnassa tarvitaan vapaaehtoistoimintaa.

Vuonna 2013 toteutettu ambulanssitoiminnan viimeisin uudelleenorganisointi ei ollut kovinkaan onnistunut. Kustannukset melkein kaksinkertaistuivat, odotusajat pitenivät ja ambulanssien määrä Pohjanmaalla väheni 21 ambulanssista 15 ambulanssiin.

Eri puolilta Pohjanmaata löytyy monia esimerkkejä siitä, että ensivasteella on ollut ratkaiseva merkitys pelastustehtävän onnistumisen kannalta. Kyse on yksinkertaisesti ihmishengistä. Kaikki tämä tarkoittaa, että uuden hyvinvointialueen on huolehdittava vapaaehtoisen palokunnan toiminnan kehittämisestä siten, että vapaaehtoinen palomies kokee toimintaan osallistumisen merkitykselliseksi ja houkuttelevaksi.

Varmistamalla vapaaehtoisten palokuntien toiminnan jatkuvuuden takaamme samalla maaseudulla sekä pysyvästi asuvan väestön että vapaa-ajanasukkaiden turvallisuuden ja yritysten ja maanviljelijöiden toimintaedellytykset.

Nyt ei ole kyse vain hoidosta, vaan tärkeintä on saada aikaan toimiva kokonaisuus, joka on toimiva myös maaseudulla.

Patrick Ragnäs (r.)

aluevaaliehdokas

Kristiinankaupunki

    Jaa artikkeli