Pohjanmaa tarvitsee Vaasasta Uumajaan menevän Kvarkentien

Suomenkielisen Pohjanmaan vientiteollisuus on Suomen pienimpiä.
Suomenkielisen Pohjanmaan vientiteollisuus on Suomen pienimpiä.

Eräät historioitsijat kytkevät viikinkien ”ryöstöretkiin” yli tuhat vuotta sitten tapahtuneen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan varakkaan väestön kadon ja turkiskaupan siirtymisen muille. Paljon myöhemmin nuijasota ja vielä myöhemmin isoviha koettelivat pohjalaisia. Mutta elämä voitti pahan. Silti 1700-luvulle saakka Pohjanmaa oli eristynyt muusta Suomesta ja enemmän yhteydessä Ruotsiin.

Yli sata vuotta sitten Pohjanmaalta lähti Amerikkaan ahkeraa ja siellä menestynyttä väkeä. On tutkimuksia, joiden mukaan meidän pohjalaisten dna:ssa on erityispiirteitä, joihin on liitetty itsepäisyys, vapaus ja yritteliäisyys.

Nämä tulivat mieleen lukiessa Talouselämän (3.12.2021) artikkelista, että Skellefteåssa Northvoltin akkutehdas aikoo palkata 3 000 työntekijää nykyisten 500–600:n lisäksi. Osaavan ja luotettavan työvoiman saanti on siellä tärkeää.

Northvoltin toimitusjohtajan Thorin näkemys, että ”Oulussa, Kokkolassa ja ennen kaikkea Vaasassa on valtavasti osaamista, jota me erittäin mielellämme näkisimme täällä”.

Tämä on alkusoitto paperilla oleville 10 mrd euron investoinneille Västerbottenissa ja Norrbottenissa.

Pohjanmaan työvoima ja väestö vähenee ilman tuottavia, markkinaehtoisia investointeja. Pohjalaisen kolumnissani vuonna 2017 totesin:

”Northvolt vaatii sataman, rautatieyhteyden, lentokentän, yliopiston, sopivaa työvoimaa, energian saatavuus, ja hyvät logistiset yhteydet. Ne yhteydet tarkoittavat tietoliikenne- ja tieverkkoa … rautatieyhteys suurille markkinoille on myös tärkeä. Vaasalla on nämä ominaisuudet, paitsi hyvät logistiset yhteydet… Vaasa on kaksikielinen ja parempi kaikilla mittareilla Kotka-Haminaan verrattuna. Mutta, Vaasan laivayhteys Ruotsiin ja sen rautateiden kautta Euroopan suurille markkinoille ei voi toimia just-on-time periaatteella. Toimitukset täytyy niputtaa ensin Vaasassa ja sitten Uumajassa. Se on kallista logistiikkaa… on pantava suurempi paino logistiikan merkitykselle kansainvälisessä kilpailussa. Vaasa on avainasemassa kaikilla mittareilla. Siltä puuttuu vain yksi ja sen mukana kaikki: maantiesilta Merenkurkun yli. Ei ole ihme, että Vaasa ja Västerås putosivat semifinaalissa… Kotka-Haminan ainut etu Vaasaan verrattuna on läheisyys Venäjän markkinoille”

Suomenkielisen Pohjanmaan vientiteollisuus on Suomen alhaisimpia, jonka liitteenä oleva kuva osoittaa. On nurinkurista, että Seinäjoki on liittynyt Suomiradan hankeyhtiöön miljoonalla eurolla. Se rata ei tule palvelemaan penniäkään Etelä-Pohjanmaan talouselämää. Seinäjoki ja koko Pohjanmaa sen sijaan hyötyisivät Kvarkentiestä mittaamattomasti.

Professori Pentti Virrankoski sanoo Kaukosten sukujuhlassa pitämässään esitelmässä, viitaten Etelä-Pohjanmaan murteen ruotsinkielisiin lainasanoihin, että ”paljon ruotsalaisia on täytynyt muuttaa keskiajalla myös Etelä-Pohjanmaan sisämaahan. He jäivät vähemmistöksi ja suomalaistuivat, mutta vanha murre todistaa, että suuri osa meidän kaikkien esivanhempia on tullut Ruotsista.

Suomen- ja ruotsinkielisten pohjalaisten vanha ja ikävä kyllä vielä jatkuva kiistely ei saisi sumentaa sitä tosiasiaa, että Pohjanmaan ruotsalaiset ovat meidän läheisiä heimoveljiämme.”

Amerikkalaisen sananparren mukaan ”if you can’t beat them, join them” (jos et voita heitä, niin liittoudu heidän kanssaan). Pohjanmaan on tehtävä samoin, mutta pitämällä itsepäisyys ja vapaus, ja haastaa yritteliäisyys rakentamalla Kvarkentie Merenkurkun yli. Se on kannattava investointi, johon tulisivat mukaan Suomi ja Ruotsi ja EU.

Kvarkentiellä on myös etu itä-Suomen ja Venäjän markkinoille, vaikka ne markkinat ovat epävarmat ja ehkä hamassa tulevaisuudessa.

Pääsy Euroopan markkinoille ja Atlantin satamiin Norjassa on yli vuorokauden nopeampaa Kvarkentietä kuin muuten suurelle osalle Vaasasta itään- ja etelään päin. Ja se vuorokausi on nykymaailmassa kallista logistiikkaa. Siksi ’Sininen Tie’ Vaasasta ja Seinäjoelta, Kuopioon ja Joensuuhun ja Venäjälle ja moottoritie Tampereelle ovat erittäin tärkeitä investointikohteita.

Antti Talvitie

DI, PhD

Springfield, Virginia, USA

    Jaa artikkeli