Yleisöltä

Pohjois-Ruotsi on esimerkki ja mahdollisuus Suomelle

Jaa artikkeli

Norrbottenin lääni Pohjois-Ruotsissa on noussut heikoimpien pärjäävien alueiden joukosta koko maan kasvun ja vihreän siirtymän veturiksi.

Suomessa on syytä pohtia miten suomalaiset yritykset voivat päästä mukaan Pohjois-Ruotsin hankkeisiin ja miten houkuttelisimme yhdessä Ruotsin kanssa pohjoisille alueillemme osaavaa työvoimaa.

Norja teki 2000-luvun alussa pohjoisen öljy- ja kaasuteollisuuteensa investointeja, jotka olivat kokoluokaltaan ainutlaatuiset pohjoismaisessa mittakaavassa. Osaaville laitetoimittajille ja alihankkijoille oli suuri kysyntä, kun Norja lisäsi panostuksia mittavien öljyvarojen hyödyntämiseksi. Katseet kohdistuivat tuolloin myös Suomeen, jossa tekninen osaaminen ja kokemus varsinkin kylmiin olosuhteisiin tarkoitetuista laitteista ja teknologiasta on korkealuokkaista.

Suomalaisten yritysten osuus Norjan öljyteollisuuden investoinneista jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Varsinkin pienempien yritysten olisi kannattanut muodostaa konsortioita, jotta vastuun ottaminen myös suuremmista hankkeista olisi ollut mahdollista.

Selittävänä tekijänä oli myös yritysten vähäinen kiinnostus osallistua kilpailutuksiin, mikä monessa tapauksessa oli edellytyksenä toimeksiantojen saamiseen.

Pohjoisessa on taas käynnissä vastaava ilmiö kuin mitä Norjassa on nähty. Tällä kertaa uudet investoinnit kohdistuvat Pohjois-Ruotsiin ja varsinkin Norrbottenin alueelle, josta on tullut Ruotsin talouden merkittävimpiä vetureita.

Pohjois-Ruotsi kuului vuosikymmenien ajan maan heikoimmin pärjääviin alueisiin. Suuri osa nuoremmasta väestöstä muutti kasvukeskuksiin opiskelemaan tai työn perässä, eikä alueelle tehty riittävästi investointeja työpaikkojen ja taloudellisen elinvoiman vahvistamiseksi.

Kehityssuunta muuttui, kun ruotsalaiset kaivos-, teräs- ja energiateollisuuden yritykset alkoivat suunnitella isoja investointeja alueelle. Teolliset investoinnit Norrbottenin alueelle nousevat arvioiden mukaan vuoteen 2045 mennessä noin 107 miljardiin euroon. Myös Norrbottenin työttömyysaste on tällä hetkellä Ruotsin alhaisimpia.

Merkittävä osa investoinneista kohdistuu ympäristöystävälliseen tuotantoon, varsinkin fossiilittomaan terästuotantoon.

Myös Västerbottenin lääniin tehdään isoja investointeja, joista eniten huomiota on saanut Northvoltin akkutehdas. Norrbottenista ja Västerbottenista on tulossa vihreän siirtymän kansainvälisiä edelläkävijöitä.

Pohjois-Ruotsin kasvavina haasteina ovat puute työvoimasta ja alihankkijoista sekä vihreästä sähköstä. Alueelle on suunnitteilla isoja liikenneinvestointeja, jotta tuotteet kulkisivat tehtaista asiakkaille ja satamiin. Merkittävä osa raideinvestoinneista on tarkoitus kohdentaa Norrbottenin alueelle, jonka yhteyksiä etelään parannetaan Norrbotnia-radan laajentamisella.

Suomalaisten yritysten kannattaa perehtyä Pohjois-Ruotsin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yritykset voivat esimerkiksi pyrkiä alueella toimivien yritysten alihankkijoiksi ja osallistua julkisiin hankintaprosesseihin.

Suomalaisilla yrityksillä on markkinatuntemuksen ja maantieteellisen läheisyyden ansiosta etulyöntiasema. Ruotsissa toimivat Team Finland -toimijat tarjoavat apua ja neuvoja.

Suomessa olisi hyvä pohtia minkä takia isoja teollisia investointeja tehdään enemmän Pohjois-Ruotsiin kuin Suomen puolelle.

Suomessa on myös meneillään isoja hankkeita, mutta vastaavaa investointiaaltoa kuin Ruotsissa ei ole näköpiirissä. Rakenteelliset ja teolliset erot maiden välillä ovat melko pienet, joten vastaava ilmiö voisi ainakin periaatteessa toteutua myös Suomessa.

Sekä Ruotsissa että Suomessa

on kova puute osaavasta työvoimasta. Suomen näkökulmasta on vaarana, että Pohjois-Ruotsissa tehtävät mittavat investoinnit vetävät puoleensa huomattavan määrän työntekijöitä Suomesta. Se vaikeuttaisi kotimaisten yritysten rekrytointitilannetta entisestään.

Suomen ja Ruotsin on syytä yhdessä pohtia miten houkuttelisimme pohjoisille alueillemme osaavaa työvoimaa. Katse tulee kohdistaa globaaleille työmarkkinoille.

Norrbottenin esimerkki osoittaa, että heikommin pärjäävän alueen kehitystä on mahdollista kääntää.

Isot investoinnit vaativat pääomia ja halukkuutta riskinottoon. Ruotsissa on tarjolla molempia. Pääomia, riskihalukkuutta ja kansainvälisten osaajien houkuttelua olisi tarpeen saada liikkeelle myös Suomessa.

Maimo Henriksson

Suomen suurlähettiläs Ruotsissa

Kjell Skoglund

toimitusjohtaja

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje