Sairaana tarvitaan usein lääkkeitä. Lääkkeet maksavat ja monilla ei ole varaa kalliisiin lääkkeisiin. Jos sitten käy ilmi, että lääkettä ei ole saatavilla Suomessa eikä kukaan tiedä milloin tulee, potilaat kärsivät.
Suomessa lääkkeiden saatavuusongelmat ovat rajusti kasvaneet muutaman vuoden sisällä. Jotkut sanovat, että se johtuu koronasta mutta se ei aina pidä paikkaansa. Potilaille on tärkeää, että lääkkeitä on saatavilla. Monilla on sairauksia, jotka pitää hoitaa lääkkeillä ja ilman lääkkeitä on vaarallista olla.
Jos katsotaan ensin niitä hyviä asioita. Yleensä monille lääkkeille on joku korvaava lääke eli samankaltainen lääke, jossa on sama vaikuttava aine. Näin potilaat saavat sen lääkkeen ja vaikuttavan aineen, jonka tarvitsevat. Jos tämä lääke on saatavilla.
Mutta näin ei aina ole, korvaava lääke tai vaikuttava aine ei ole aina saatavilla ja silloin potilas on hankalassa tilanteessa. Moni diabetes- ja epilepsialääke on loppu apteekista ja koko maasta, lisäksi ei ehkä ole saatavilla korvaavaa lääkettä. Mitä silloin pitäisi tehdä?
Potilaat kärsivät ja heille tulee enemmän vaivaa. Jos lääke ei ole saatavilla, potilaan on soitettava lääkärille, joka kirjoittaa toisen lääkkeen. Tämä vie potilaan ja lääkärin aikaa. Joskus korvaavaa lääkettä ei löydy.
Otan esimerkiksi Estradot-nimisen hormonilaastarin, joka on monta vuotta kärsinyt saatavuusongelmista. Tälle laastarille ei ole korvaavaa laastaria eli kun se on loppu, niin se on loppu. Potilas alkaa ensin soittaa apteekkeihin ympäri lähiseutua, siihen menee aikaa ja missään ei ole lääkettä. Potilas soittaa lääkärille, joka kirjoittaa hormonilääkettä tablettina tai geelinä, joista osa ei ole kela-korvattavia ja tuotteen käyttö potilaalle on kalliimpaa.
Tabletti ei ole sama asia tai sama lääke. Laastari antaa lääkevahvuuden tasaisesti koko ajan kun tablettilääke antaa melko nopeaa ja isoa annosta hormonia ja ennen seuraavaa tablettia vahvuus vähenee elimistössä. Tämä ei sovi kaikille potilaille. Potilaan pitää käyttää tablettilääkettä siihen asti, kunnes Estradot-lääkettä tulee apteekkiin.
Potilas soittaa apteekkeihin kerran viikossa ja kysyy onko lääkettä tullut. Apteekissa ei tiedetä tai osata sanoa, milloin lääkettä on saatavilla. Potilaalla on tuskaiset oireet. Sitten kun lääke tulee, niin kas kummaa, se on taas heti loppu, koska potilaat ryntäävät ostamaan sitä (mikä on aivan oikein). Ja taas ollaan samassa tilanteessa, lääke on loppu ja sama kierros alkaa uudestaan. Potilaat kärsivät.
Tämä on monien potilaiden arkipäivää ja jotkut eivät pysty tai jaksa suorittaa tätä rumbaa.
Apteekit voisivat heti tilata isomman määrän niitä lääkkeitä, joilla yleensä on saatavuusongelmia jo ennen kuin ovat loppu tai heti kun niitä taas on saatavissa. Ja kun lääketehtaalla tiedetään, että saatavuusongelmia on tietystä lääkkeestä, pitäisi tehdä paljon enemmän sitä lääkettä, ettei tulisi näitä ikäviä tilanteita potilaille.
Tiedän, että tämä ei ole helppo asia ratkaista ja tähän liittyy paljon muutakin, mitä me tavalliset ihmiset ja potilaat emme tiedä. Silti nyt olisi aika miettiä, miten lääkkeiden saatavuusongelmaa voisi ratkaista ja mitä pitäisi tehdä. Pahoin pelkään, että jos mitään ei nyt tehdä, tästä tulee vielä isompi soppa ja saatavuusongelmat laajenee. Sitä potilaat eivät halua.
Viime kädessä potilas on se, joka kärsii monella tavalla lääkkeiden saatavuusongelmista. Ja nämä ongelmat eivät lopu, jos ei nyt kunnolla mietitä, missä vika on ja miten vika voidaan korjata.
Eva-Maria Strömsholm
sairaanhoitaja ja potilas, joka kärsii lääkkeiden saatavuusongelmista
Vaasa