Yleisöltä

Rakennusten elinkaaren pidentämiseen voi vaikuttaa

I-P:n 5.11.2022 ilmestyneessä lehdessä oli uutinen Vaasan seurakuntakeskuksen rakennushankkeesta. Mielipiteet-palstalla Erkki Rantamäki kirjoitti Wasa Station hankkeesta.

Soma yhteensattuma on Erkki Rantamäen siteeraus Raamatun saarnaajan kirjasta: ”Aikansa on joka asialla auringon alla.” Lainaus sopii seurakuntakeskuksen hankkeeseenkin, koska seurakunnan maallisten toimintojenkin taustalla on Raamatun kirjain ja hengellinen sanoma.

Hankkeen alussa oli tarkoitus purkaa vuosina 1956 ja 1978 valmistuneet rakennukset. Purkamisesta ei nyt puhuta.

Seurasin 1978 valmistuneen rakennuksen rakentamista, ja olin tutustumassa rakentamisen vaiheisiin. Rakennusta ja toimitiloja pidettiin nykyaikaisina ja käytännöllisinä. Jos joku olisi arvioinut, että rakennus puretaan 2020-luvulla, tuskin kukaan olisi uskonut arviota.

Rakennuksien elinkaari oli käsite, joka on tullut suunnittelun ja rakentamisen tärkeäksi tekijäksi määrittelemään rakennuksen laatua pitkällä aikavälillä. Julkisten rakennusten suunnittelun lähtökohtana on 100 vuotta kestävä käyttö. Elinkaareen aikana arvioidaan tapahtuvan 1–2 peruskorjausta.

Rakentamismääräyksiin on tullut paljon vaikuttavia tekijöitä lakisääteisten säädösten lisäksi. Tällä hetkellä vaikuttavin asia on energia, sen hankinta ja käyttö.

Ilmaston muutos, pyrkimys tiiviiseen kaupunkirakentamiseen, kaavoitus, rakennuttajan taloudelliset tavoitteet, yhteiskunnan yleinen mielipide ja poliittisten päättäjien tavoitteet vaikuttavat rakentamiseen.

Seurakunnan talouspäällikkö Kjell Fellman toteaa lehdessä: ”Purkamisesta ei puhuttu nyt ollenkaan, ne olivat sen ajan ideoita.” Viittaan Erkki Rantamäen siteerauksen ”aikansa joka asialla”.

Ihmettelin aikaisempaa uutisointia, josta sai käsityksen, että ainut vaihtoehto on rakennuksien purkaminen.

En ole tietoinen oliko korjaus- ja muutostyömahdollisuutta tutkittu hankkeen alkuvaiheessa.

Rakennusten purkamisesta on tullut yleinen käytäntö. Purkamisen peruste on taloudellinen. Todetaan vain että korjaaminen ja muutostyöt tulevat kalliimmiksi kuin uudisrakennus. Näin onkin monissa tapauksissa.

Hankkeiden kannattavuuden arvioivat kiinteistön omistaja ja sijoittajat.

Hankkeiden laajempia vaikutuksia ei arvioida eikä lasketa. Kaikki vaikutukset eivät olekaan laskettavissa.

Hiilijalanjälki, historialliset, rakennushistorialliset ja maisemalliset arvot jäävät vähälle huomiolle.

Pohjanmaan museon inventoinnissa seurakuntakeskus on arvioitu rakennukseksi, jolla on em. arvoja.

Vaasassa on tehty onnistuneita korjauksia, peruskorjauksia, ja käyttötarkoituksen muutoksia rakennuksiin, joita ei voi purkaa. Esimerkkeinä Postitalo, Pohjolan talo, varuskunta ja monet muut. Hankkeet ovat olleet kannattavia, vaikka ei ole voitu purkaa rakennuksia vaan vaihtoehto on ollut korjaaminen.

Monien purettavien rakennusten rakennustekniset rakenteet ovat käyttökelpoisia ja ovat korjattavissa.

Tekemällä energiataloudelliset korjaukset ja uusimalla talotekniikka rakennuksen elinkaari pitenee.

Toimitilarakennuksien huonetilamuutokset vastaamaan nykyistä työympäristöä ovat mahdollisia.

Onko nykyisten rakennusten purkulupa- ja purkuilmoituskäytäntö läpihuutojuttu ?

Pitäisikö käytäntöä tarkistaa ja arvioida vaihtoehtoja kuten on käynyt seurakuntakeskuksen hankkeessa.

Hanketta on mielenkiintoista seurata. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Olavi Laitala

rakennusmestari

Vaasa

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje