Yleisöltä

Sähkömarkkinavoimat jyräävät

Jaa artikkeli

90-luvun laman aikana juurtui poliittiseen retoriikkaan käsite markkinavoimat. Poliitikot pesivät näin käsiään, ettei laman syy ole heissä, vaan joillakin ylimaallisilla kasvottomille markkinavoimilla. Samalla tunnustaen, että he ovat alisteisia näille voimille. Yhteiskunnat ovat koko ajan puolustuskannalla näitä voimia vastaan.

Taloustieteestä on myönnetty Nobelin palkintojakin, mutta ihminen ei ole viisaudessaan keksinyt itselleen parempaa talousjärjestelmää, joka ei aiheuttaisi ihmisille itselleen toistuvia kriisejä.

Venäjä on vahva markkinavoima energiamarkkinoilla. Suomikin on tukeutunut siihen ja ostanut sieltä energiaa miljardeilla vuosittain.

Nyt yritämme muiden länsimaiden kanssa heikentää Venäjän sotimisvoimaa lopettamalla energioitten oston sieltä. Muut energiantuottajat ovat hyödyntäneen tämän markkinatilanteen muutoksen nostamalla hintoja tarjonnan vähetessä.

Sähköverkko ja -virta ovat nyky-yhteiskunnalle melkein yhtä tärkeitä, kuin ihmiselle verisuonisto ja veri ja sydän voimalaitoksena. Sähkön virtaus voidaan kuitenkin hetkeksi pysäyttää ennen kuin liha alkaa pakastimessa pilaantua.

Herää kysymys, että onko yhteiskunnalle turvallista olla näin tärkeän elinvoiman osalta markkinavoimien armoilla? Mutta jos valtio ottaisi suuremman roolin sähkön tuottamisesta yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi, niin sehän olisi sosialismia.

Sähkömarkkinavoimia edustaa täällä pohjoismainen Nord Pool-sähköpörssi. Valtaosa Suomen sähkökaupasta tapahtuu sen kautta. Nord Poolin hinnat, spot-hinnat, määräytyvät päivittäisessä huutokaupassa, missä sähköntuottajat ja ostajat esittävät tarjouksia hinnoista, joilla he ovat valmiita myymään tai ostamaan sähköä aina seuraavan vuorokauden aikana. Hinta on joka vuorokauden tunnille omansa. Näin nämä sähkömarkkinavoimat määräävät pääosan kuluttajien sähkölaskuista. Talouttaan pitäisi voida kuitenkin suunnitella huomista pidemmälle.

Spot-hinnat vaihtelevat alueittain. Alueellinen vaihtelu riippuu sähkön kantaverkon siirtokyvystä, pullonkauloista, eri alueiden välillä. Suomessa koko maa on yksi hinta-alue, kun Ruotsissa tai Norjassa niitä on useita. Suomessa on vahva siirtoverkko ja sähkö siirtyy vaikeuksitta maan sisällä.

Tätä kirjoitettaessa pörssin päivähinta on alimmillaan Pohjois-Norjassa 18,1 snt/kWh ja kallein Latviassa ja Liettuassa 42,4 snt/kWh. Suomessa 25,9 snt/kWh. Ja vuorokauden pörssituntihintojen vaihtelu Suomessa on nyt 7,0–45,9 snt/kWh.

Suomen valtiokin on osa näitä markkinavoimia osuudellaan Fortumista ja Kemijoki Oy:stä.

Valtio pyrkii varmistamaan sähkön saannin myös huippukulutuksen aikana maksamalla siitä muuten käytöstä poistetuille voimalaitoksille, että ne ovat kuitenkin reservissä valmiina aloittamaan tuotannon tarvittaessa. Tehoreserviä on varattu ensi talvelle 600 MW.

Valtio alentaa omaa osuuttaan sähkön kuluttajahinnasta alentamalla sähkön arvonlisäveroa 14 prosenttiyksikköä.

Kela voi antaa sähkövakuuden asiakkailleen toimeentulotukena.

Markus E. Myllymäki

Vaasa

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje