Yleisöltä

Sähkömarkkinoilla ollut erittäin turbulensseja aikoja sähköhinnan kohdalta

Kuluttajansuojalain 3. luvun 1. §:n 1. momentti sisältää perussäännön kohtuuttoman sopimusehdon käytön kieltämisestä kulutushyödykkeen tarjonnassa, myös sähköhinnan suhteen.

Säännöksessä olevalla pykälällä pyritään suojaamaan kuluttajia sellaisia elinkeinonharjoittajan käyttämiä sopimusehtoja vastaan, jotka tyypiltään ovat kohtuuttomia kuluttajansuojan kannalta.

Tällaisen sopimusehdonkäyttö on kielletty, jos sillä voidaan katsoa merkitystä kuluttajille. Kohtuullisuuden rajaa määritettäessä on otettava huomioon sopimuksen kokonaisvaikutukset sekä asianomaisen alan erityispiirteet.

On katsottu, että arvioitaessa sopimuksen kokonaisvaikutuksia on hinta otettava huomioon. Tavanmukaista alhaisempaa hintaa ei kuitenkaan voida käyttää minkä tahansa kuluttajalle haitallisen ehdon perusteluna. Myös jos ehtoa perustellaan sellaisella sopimukseen liittyvällä vastaedulla, esimerkiksi tavallista laajemmalla korjaus- tai huoltositoumuksella, jonka arvokuluttajalle on pääteltävissä rajoittavan ehdon poistamisen veroiseksi ja jonka toteutuminen sopimussuhteen kestäessä ei ole hyvin sattumanvarainen, ei kielto ole enää perusteltavissa.

Eräänä yleisenä kohtuullisuuden mittapuuna voidaan pitää tahdonvaltaisen oikeuden normeja.

Sopimuksen ehto, joka tahdonvaltaisesta oikeusnormista poiketen yksipuolisesti suosii myyjää tavalla, joka järkyttää osapuolten keskinäistä tasapainoa, on kohtuuton.

Ehto, joka jollakin alalla on asiallisesti perusteltu, saattaa toisella alalla osoittautua kohtuuttomaksi.

Yleinen periaate on, että sopimuspuolten suoritusten välillä ei saa vallita kohtuutonta epätasapainoa eikä elinkeinonharjoittajan suoritus saa olla huomattavasti vähempiarvoinen kuin kuluttajan vastasuoritus. Elinkeinonharjoittaja ei saa sopimusehtojen avulla muutoinkaan kohtuuttomassa määrin hyötyä kuluttajan kustannuksella.

Elinkeinonharjoittaja ei saa pidättää itselleen oikeutta kohtuuttomalla tavalla puuttua kuluttajan perusturvallisuuteen, kuten korottamalla kohtuuttomasti hintoja. Tämä tarkoittaa, että elinkeinonharjoittaja ei saa pidättää itselleen yksipuolista päätösvaltaa olennaisissa kysymyksissä.

Oikeuskäytännön perusteella on luonnosteltu eräitä yleisiä kohtuullisuusperiaatteita sähkömarkkinoilla.

Markkinaoikeus on mm. ottanut kantaa sähköhinnan korotuksiin tapauksessa 316/17, jossa kiellettiin Finkraft Oy:tä vetoamasta sähkönmyyntisopimuksen hinnanmuutoksen perusteena sähkön markkinahinnan muutokseen tai liiketoiminnan kulujen muutokseen, jos vastaavien sähkömarkkinalaissa ja sopimusehdoissa tarkoitettujen perusteiden mukaiset muutokset eivät tosiasiallisesti vastaa suuruudeltaan vähintään kuluttajalle ilmoitettua hinnankorotusta.

On katsottu että voidaan ohjailla sopimuskäytäntöä kohtuullisuusperiaatteiden nojalla. Kuluttajansuojalaissa katsotaan, että sopimusehdon kiellon perusteena on yleensä se, että ehto on sisällöllisesti kohtuuton.

Voidaan olettaa, että kuluttajalla on jonkinlainen käsitys tavanomaisten, usein ostettavien kulutushyödykkeiden hinnasta, kuten sähkön. Kuluttaja kykenee yleensä arvioimaan, onko sähkön hinta edullinen vai kallis. Nykyhetkellä tulee eteen kysymys siitä, voidaanko hintaa pitää kohtuullisena vai olisiko se kohtuuttoman korkea.

Alfred Streng

KTT, VTT, OTT

Vaasa

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje