Yleisöltä

Sähkön hinta on suurin talouskysymys

Matias Mäkynen (sd.)
Matias Mäkynen (sd.)

Kuluvan eduskuntakauden viimeinen kevät on käynnistynyt. Viimeisestäkään vuodesta ei ole tulossa helppoa, vaan suuri epävarmuus vaivaa tänäkin vuonna. Hintojen nousu, mahdollinen taantuma ja työllisyyden kehitys vaikuttavat myös siihen, millaisista lähtökohdista huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen lähdetään politiikkaa tekemään.

Kahden pandemiavuoden jälkeen koemme kaksi Venäjän sodan ja hintojen nousun vuotta. Nousevat hinnat ovat olleet suuri huoli jo viime vuoden ajan ja ovat sitä edelleen ainakin kevääseen asti.

Sähkön korkea hinta näkyy sähkölaskujen lisäksi myös kaikkien niiden tuotteiden hinnoissa, joiden tuotannossa sähköllä on merkitystä. Siksi sähkön hinnan taittaminen on tärkeää yleisen hintojen nousun kannalta.

Sähkön hinnan rinnalla iso tekijä on korkojen nousu, joka syö erityisesti asuntovelallisten ostovoimaa. Keskuspankit nostavat korkoja hillitäkseen yleistä hintojen nousua.

Korkojen nosto on sähkön hinnasta johtuvan inflaation taittamiseen hidas väline. Käytännössä korot vaikuttavat sähkön hintaan vain ajamalla talouden taantumaan, jonka myötä ihmiset ja yritykset vähentävät sähkön käyttöä.

Korkopolitiikka toimii normaalissa talouden tilassa paremmin, mutta on nykytilanteessa tylppä ja kivulias väline.

Korkojen nousua paremmin inflaatio taittuisi siis suoraan sähkön hintaan vaikuttavilla toimilla. Tehokkaimmat keinot löytyisivät Euroopan tasolta. EU:n jäsenmaat ovat sähkön kannalta niin erilaisissa tilanteissa, että yhteisymmärrystä esimerkiksi matalasta eurooppalaisesta sähkön hintakatosta kriisin ajaksi ei ole saatu aikaiseksi.

Yksittäisten maiden käytössä on lähinnä erilaisia tapoja tukea ihmisiä ja yrityksiä yli kriisiajan. Suomessa tällaisia toimia on ollut käytössä viime vuoden alusta alkaen ja uusia tukikeinoja on otettu muiden Euroopan maiden tavoin käyttöön sitä mukaan, kun niitä on saatu valmisteltua. Joulukuun alusta tuli voimaan sähkön alennettu arvonlisävero ja vuoden alusta verotuksen sähkövähennys ja pienituloisten sähkötuki.

Koska sähkön hinta uhkaa nousta vielä alkusyksystä arvioitua korkeammaksi ja tähän mennessä tehdyt toimet eivät riitä ihmisten ja yritysten tukemiseen, teimme SDP:ssä esityksen kansallisen hintakaton käyttöönotosta.

Käytännössä kansalliset hintakatot tarkoittavat, että valtio määrittää, minkä hinnan yli menevän sähkön hinnan se maksaa sähkön kuluttajien puolesta. Erilaisia malleja on Euroopassa jo lähes parikymmentä.

Suomessa käyttöön tulee ensin könttasummana sähkölaskulle tuleva hyvitys ja heti, kun valmistelu saadaan tehtyä, varsinainen hintakatto, joka rajoittaa sähkön hintaa.

Jos sähkön hintaa ei onnistuta tavalla tai toisella rajoittamaan, edessä on syvempi taantuma, kun ihmiset joutuvat vähentämään kulutustaan, yritykset ajamaan alas toimintaansa, tilaukset vähenevät ja työttömyys lisääntyy. Tällainen kierre tekisi tulevasta vuodesta vaikean. Toisaalta se täyttäisi nopeammin keskuspankin tavoitteen, kun hinnat laskisivat taantuman myötä ja näin korotkin voisivat lähteä laskuun.

Tehokkainta on edelleen ottaa käyttöön kaikki mahdollinen sähköntuotanto, tukea yrityksiä, jotka vähentävät sähkönkulutustaan ja asettaa hintakatto.

Osa toimista on syksyn aikana edennyt, mutta lisätoimia tarvitaan. Niiden nopea edistäminen on kevään tärkein asia ihmisten, yritysten ja yleisen taloustilanteen kannalta.

Matias Mäkynen

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje