Saksa ei auttanut talvisodassa

Solmimalla oman sopimuksensa Neuvostoliiton kanssa, Saksa oli luovuttanut Suomen Neuvostoliitolle 23.8.1939 samalla tavoin kuin se oli luovuttanut Viron ja Latviankin (Liettua oli erilainen tapaus). Suomi kuitenkin kieltäytyi Neuvostoliiton tarjoamasta tukikohtasopimuksesta, mitä Viro ja Latvia eivät tehneet. Seurauksena oli se, että baltit joutuivat neuvostomiehityksen alaisiksi sekä sotatantereeksi.

Sotavuosina balttien suhteellinen kuolleisuus oli suurempi kuin suomalaisten, minkä päälle tuli kommunismi.

Talvisodan sytyttyä Moskova loi Terijoen hallituksen sekä Kuusisen armeijan, joiden avulla piti ottaa Suomi haltuun ja tehdä Suomesta ”kansandemokratia”. Suomalaisen sivistyneistön kohtalo tuskin olisi eronnut puolalaisten ja balttien kohtalosta, mikä tarkoitti kuopan reunalle joutumista. Epäonnistunut valloitus häivytettiin neuvostoliittolaisesta historiankirjoituksesta sittemmin ja luotiin myytti ”Leningradin turvallisuudesta”.

Saksa tuki Neuvostoliiton sotatoimia upottamalla suomalaisten kauppa-aluksia sekä epäämällä kauttakulun Suomeen toimitettavilta asekuljetuksilta. Saksa sai vastineeksi polttoainetta Neuvostoliitosta, mikä oli myös osasyy Länsiliittoutuneiden sotatoimien suunnittelemiseksi myös Neuvostoliittoa vastaan.

Länsiliittoutuneet suunnittelivat muun muassa Bakun öljykenttien tuhoamista – tehtävän suorittamiseen olisi riittänyt Blenheim-pommikonekin.

”Saksan kortti” perustuu hyvin ohueen historialliseen aineistoon, sillä ainoa lähde siihen on Erkki Tuomiojan jotenkin löytämä Kivimäen kirje.

On muistettava, että Ranska oli tuolloin täysin vielä voimissaan eikä Saksa hallinnut Norjaa. Solmittaessa talvisodan rauhaa tuskin kukaan saattoi ennakoida kumpaakaan tapahtumaa vielä maaliskuussa 1940. Suomen pelasti valloitetuksi joutumiselta länsimaiden tarjoama apu, minkä puolestaan mahdollisti vain Suomen onnistunut torjuntataistelu.

Pasi Unhola

Seinäjoki

    Jaa artikkeli