Yleisöltä

Seinäjoen keskussairaalan tuottavuus loikkasi ylöspäin

Jaa artikkeli

Suomessa on jo neljännesvuosisadan ajan vertailtu THL:n terveystaloustieteilijöiden johdolla sairaaloiden tuottavuutta somaattisten (siis ei-psykiatristen) erikoisalojen osalta. Menetelmässä muutetaan eri erikoisalojen tuotanto yhteismitalliseksi ja verrataan tuotannon määrää sairaalan kustannuksiin. Maaliskuussa valmistuivat vuoden 2020 laskelmat – valitettavan pitkällä viiveellä.

Vuosi 2020 näyttää Seinäjoen keskussairaalan osalta tältä: Lähes kaikkien keskussairaaloiden tuotanto pieneni verrattuna vuoteen 2019; Seinäjoella tuotanto kasvoi. Useimpien keskussairaaloiden (deflatoidut) kustannukset nousivat, Seinäjoella laskivat.

Yleislinjaa – tuotanto väheni, kustannukset kasvoivat – voinee selittää suurelta osin covid19-pandemialla. Se, että Seinäjoki poikkesi päälinjasta osoittanee, että pandemia hallittiin kohtuullisen hyvin ja toiminta voitiin kokonaisuutena pitää aika normaalilla tasolla. Tätä osoittaa myös se, että Etelä-Pohjanmaalla keskussairaalan jonoille ei tapahtunut mitään dramaattista.

Kun sekä tuotanto että kustannukset Seinäjoen keskussairaalan osalta kehittyivät hyvään suuntaan, sairaalan tuottavuudessa näkyy tuottavuusloikka ylöspäin. Keskussairaalaryhmän huipulle tämä ei kuitenkaan vielä sairaalaa vienyt. Se on nyt sijalla 7/15, Pori on tilaston kärjessä. (THL tekee vertailut sairaalaryhmittäin; yliopistolliset sairaalat ovat oma ryhmänsä, keskussairaalat omansa.)

Benchmarking-aineistossa on verrattu potilasmateriaalin vaikeutta. Yliopistosairaaloiden hoitamat potilaat ovat keskimääräisesti vaikeahoitoisempia kuin keskussairaaloissa. Mutta keskussairaalaryhmässä Seinäjoen keskussairaalan ”casemix” on Joensuun jälkeen kakkosena, ihan HYKSin tasoa.

Pandemiavuonna itse asiassa Seinäjoella mentiin entistäkin raskaamman hoidon suuntaan. Tämä osoittanee, että alueen perusterveydenhuolto toimii varsin hyvin ja keskussairaala voi keskittyä vaativimpiin hoitoihin.

THL laskee raportissaan eurotasolle, kuinka paljon eri alueilla poiketaan asukasta kohti laskettuna valtakunnan keskimääräisistä erikoissairaanhoidon tarvevakioidun tuotannon kustannuksista. Poikkeamat jaetaan kahteen komponenttiin: sairaalan tuottavuus (huono tuottavuus aiheuttaa poikkeamaa kustannuksissa ylöspäin, hyvä tuottavuus alaspäin) ja palvelujen käyttö (runsas ylöspäin, niukka alaspäin).

Jos Etelä-Pohjanmaalla olisi toimittu kuten valtakunnassa keskimäärin, olisivat kustannukset olleet 40 euroa/asukas toteutunutta suuremmat. Kustannuspoikkeama on siis ollut lähes 800 000 euroa alaspäin. Kustannuksia on alentanut 69 euroa/asukas hyvä tuottavuus. Palvelujen käyttö on kuitenkin ollut runsasta, ja se on kasvattanut kokonaiskustannusta 29 eurolla/asukas.

Il-Po:n levikkialueen toisen hyvinvointialueen osalta hyvä tuottavuus toi 47 euroa/asukas ”säästöä”, mutta tarpeisiin verrattuna suuri käyttö nosti kustannuksia 143 euroa/asukas.

Jaakko Pihlajamäki

Seinäjoki

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje