Yleisöltä

Sosiaalityötä tarvitaan päihde- ja mielenterveystyössä

Jaa artikkeli

Hallituksen päihde- ja mielenterveyslainsäädäntöä koskevassa lakiesityksessä päihdekuntoutuksesta päävastuun kantaa terveydenhuolto.

Sosiaalityölle on jäämässä vain hyvin rajatut mahdollisuudet ja vastuut toimia päihdetyössä. Vaarana on, etteivät hyvinvointialueet tarjoa mielenterveys- ja päihdepalvelua sosiaalihuollon palveluna ollenkaan, ellei sitä velvoiteta laissa.

Asiakkaan näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hoitoon pääseminen vaikeutuu, koska yhä useammin tarvittaisiin lääkärin lähete hoitoon pääsemiseksi. Mitä todennäköisemmin myös perheiden ja läheisten hoitoon pääsyä rajataan ja hoidosta tulee yhä enemmän yksilö-, oire-, diagnoosi- sekä lääkekeskeistä.

Useat alan järjestöt ja sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattiliitto Talentia ovat antaneet huolestuneita lausuntoja lakiuudistuksesta.

Talentia toteaa lausunnossaan (13.6.2022): ”Mikäli tällä lakimuutoksella tavoitellaan kustannustehokkuutta, niin epäselväksi jää, millä tavoin sosiaalihuollon palveluvalikon ja toimintamahdollisuuksien kaventaminen kytkeytyy tehokkuuteen ja tuo säästöä. Kun palveluiden piiriin ei pääse oikea-aikaisesti, ongelmat kasvavat ja tilanteet kriisiytyvät, joka päinvastoin aiheuttaa lisäkustannuksia.”

Ongelma näyttää usein olevan se, ettei päättäjillä ole tietoa siitä, mitä sosiaalityö on. Se useimmiten mielletään vain hallinnollisjuridiseksi etuus- ja palveluohjaustyöksi.

Sosiaalityö pitää kuitenkin sisällään useita erilaisia orientaatioita kadulle jalkautuvasta työstä psykososiaaliseen sosiaalityöhön, jota toteutetaan mm. päihdetyön erityisyksiköissä.

Psykososiaaliseen sosiaalityöhön sisältyy riippuvuuskuntoutuksen lisäksi sekä terapeuttinen suhdeperustainen työskentely että ammatillisen kuntoutuksen ja toimeentulon kysymykset yhtä lailla kuin yhteiskunnan palvelurakenteisiin vaikuttaminen.

Mikäli päihdetyössä keskitytään vain riippuvuuteen liittyviin kysymyksiin, mielenterveysongelmat ja sosiaaliseen tilanteeseen liittyvät haasteet saattavat jäädä vaille asianmukaista hoitoa ja palveluita, jolloin hoidon keskeyttämisen riski kasvaa.

Tehokkuutta ja hoitoon sitoutumista saadaan ottamalla asiakkaan luontaiset voimavarat eli läheiset ja perhe mukaan hoitoon ja palveluiden piiriin.

Sosiaalityötä tarvitaan siellä, missä on yhteiskunnallista huono-osaisuutta, köyhyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä, väkivaltaa, rikollisuutta ja syrjäytymistä.

Usein nämä ylisukupolvisesti kasautuvat ongelmat ja niihin liittyvä stigma kuormittavat päihde- ja mielenterveyspalveluita käyttäviä ihmisiä. Ne ovat kompleksisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia, joita ei ratkaista yksin terveydenhuollon keinoin.

Vain tiiviillä, kokonaisvaltaisella, suhdeperustaisella, omaiset ja läheiset huomioivalla ja moniammatillisella yhteistyöllä saadaan parhaita tuloksia päihde- ja mielenterveystyössä.

Kaisa Kanto

sosiaaliterapeutti YTM

perhe- ja paripsykoterapeutti

Seinäjoen Riippuvuusklinikka

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje