Yleisöltä

Sotasinfonian forte fortissimo

Jaa artikkeli

Suursodan preludi, alkusoitto, oli ohi 1941, jolloin kaikki asetelmat olivat valmiit ja täysi rytinä alkoi. Saksa oli turvannut selustansa miehittämällä Länsi-Euroopan ja ajanut Britannian kanaalin yli saarelleen, josta heillä ei ollut voimaa estää Saksan voittokulkua. Japanin isku Pearl Harboriin veti jenkit mukaan sotaan.

Historian suurin hyökkäys alkoi 22.6.1941 Saksan hyökätessä Venäjälle 3,4 miljoonalla miehellä kolmena kiilana.

Maailman yleinen käsitys oli, että Saksan sotakone oli pysäyttämätön. Sen salamasotataktiikka pyyhkäisi jo ensi viikkoina Stalinin 4,7 miljoonaa sotilasta pois tieltä. Lentokoneet tuhottiin jo kentillä. Kiovan motissa antautui 700 000 miestä.

Hyökkäys yllätti Stalinin. Sitä oli pohjustettu suurella hämäyksellä taistelulla Britanniasta. Stalin uskoi Saksan olevan sinne niin sidoksissa, ettei huolta idässä ollut. Operaatio ”Merileijona” naamioi operaatio ”Barbarossan” saman syksyn valmistelut. Hitler teki jo 18.12.1940 päätöksen hyökätä Venäjälle. Siitä jaettiin 9 tärkeimmälle komentajalle salainen suunnitelma.

Hitler ei halunnut sotia Englantia vastaan ”rotusukulaisuuden” takia, mutta pyrki painostamalla saamaan rauhan. Iso-Britannia oli merivalta ja maailmanlaajuinen imperiumi. Hitler pyrki luomaan oman maaimperiuminsa hankkimalla oman ”Intiansa” idästä. Maailmanvalta olisi jakaantunut toisiaan häiritsemättömille maa- ja merimahdeille.

Stalinin aie oli odottaa Saksan vajoamista Englannin ja Ranskan sodan suohon ja oikealla hetkellä hyökätä heikentyneen vastustajan kimppuun ja kerätä koko potti, Eurooppa. Kun Saksa yllättäen hyökkäsi, sen menestys parani, koska puna-armeija oli hyökkäys-, eikä puolustusryhmityksessä. Loistavan alun pilasivat kesävarustus ja rotuopit.

Hyökkäys viivästyi kuukaudella Hitlerin auttaessa Kreikan kanssa takkuavaa Mussolinia. Ylimielisesti uskottiin ”herrakansan” selviävän slaaveista ennen kuin kenraali Pakkanen puuttuu asioihin.

Valloitetuilla alueilla kansat ottivat Wehrmachtin ensin vapauttajana vastaan, mutta hyödyntämättä tätä sympatiaa natsit alkoivat toteuttaa puhdistusta rodullisesti ”alemmissa” kansoissa. Nämä totesivat entiset herransa paremmiksi alkaen sabotoida ja vaikeuttaa saksalaisten etenemistä ja huoltoa iskien lisäksi partisaaneina aseellisesti kuluttavasti.

Tappion sinetiksi Stalin kutsui 15 miljoonaa miestä aseisiin. Koitti king-kong-operaatioiden aika.

Neuvosto-Venäjä poltettiin mennen tullen kahteen kertaan. Se oli sodan suurin häviäjä. Tuhottu maa ja 30 miljoonaa kuollutta, mikä takasi Stalinin systeemin jatkumisen pitkälle tulevaisuuteen. Systeemi romahti vasta myöhemmin.

Stalin, yksilö, oli sodan suurin voittaja. Ne ovat eri asioita.

USA oli taloudellinen voittaja. Juutalaiset voittivat aseisiin tarttumatta valtion itselleen 2 000 vuoden unelmoinnin jälkeen YK:n (maailman) päätöksellä. Siirtomaat voittivat itsenäisyytensä. Iso-Britannia kutistui pelkäksi Britanniaksi, eli hävisi sodan.

Demokratia voitti diktatuurin. Maailman naiset voittivat lisääntyneen tasa-arvon pääsemällä sodan aikana mukaan työelämään jääden sinne miesten rinnalle.

Vapaus voitti pakkovallan. Sen sinetiksi laadittiin YK:n Ihmisoikeuksien julistus. Nämä olivat sadonkorjuussa vihan hedelmät.

Matti Hurme

Vaasa

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje